Kiva kun joku soittaa, mutta tuttuni puhuu tiiviisti vain omista asioistaan

Älä vastaa

Voi ei, tuo on tosi kurjaa. Ja ärsyttävää myös. Ymmärrän kyllä,

Vierailija kirjoitti:

Älä vastaa

Joskus olen jättänyt vastaamatta, mutta olen niin yksinäinen.

Ikävämpi se olisi kuunnella muiden asioita. Ärsyttävää kuunnella juttuja ihmisistä joita et tunne. Yksi kaveri puhuu työkavereistaan (en tunne) tai miehensä (jonka kanssa en ole tekemisissä) sisaruksista perheineen.

Vierailija kirjoitti:

Ikävämpi se olisi kuunnella muiden asioita. Ärsyttävää kuunnella juttuja ihmisistä joita et tunne. Yksi kaveri puhuu työkavereistaan (en tunne) tai miehensä (jonka kanssa en ole tekemisissä) sisaruksista perheineen.

Tiedän. Olen joutunut kuunteleen juttuja täysin vieraista ihmisistä myös.

Sama neuvo kuin yhdellä tuossa edellä eli älä vastaa. Minä olen katkaissut kokonaan välit näihin itsestä jauhajiin. En todellakaan jaksa olla puhelimessa tai kahvilassa kuuntelemassa kun toinen puhuu tuntikausia itsestään. Todellista tunneköyhyyttä, että ei älyä kysyä toiselta vuorostaan mitä hänelle kuuluu. Jauhaa ja jauhaa vaan itsestään...

Joo, ja puhuu päälle...

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja puhuu päälle...

Tämä on toinen tyypillinen käyttäytymismalli heillä. Sitten kun saat johonkin väliin tunkaistua oman lyhyen puheenvuoron, kommentoitua "Juu, minäkin kävin sen elokuvan katsomassa leffateatterissa ja pidin" niin tulee hiljainen tuijotus ilmeellä "kysyinkö sinulta mitään" ja paluu omaan monologiinsa...

Toisaalta noille ei ehkä kannatakaan kertoa omia asioita. Usein niillä on tapana kertoa ensin kaikki omat yksityisasiat ja sitten jos ne sattuvat loppumaan, kaikkien muiden kaikki yksityisasiat ympäri kyliä. 

Mun yks tuttu oikein huutaa siihen päälle "anna mä nyt kerron tän!" - joo mutta kestää ainakin tunnin. Tunnin, enkä sano koko aikana mitään. Hirvee pälpätys toisessa päässä, lähdetään aina pitkälle sivujuoniin, "niin sen Annelin siskon autossa mentiin sinne konserttiin, siis se Annelin siskon mieshän on se Jouni, joka on naimisissa sen Eevan kanssa, jolla on se kampaamo, oon varmaan kertonut, ja sen Eevan tytärhän pääsi viime vuonna ylioppilaaksi ja lähti pitämään välivuotta Australiassa ja siellähän se sitten sai jonkun sairauden, tai he luulivat, että ....." aaaaaargh!!

Tuttavapiiristä löytyy yksi tuollainen ihminen ja olen ihan puhki aina sen puolen tunnin puhelun jälkeen.

Soittaja olen varmaan minä. Joskus puhun puolitoista tuntiakin. Yksinäisyys sen tekee. Hävettää kyllä. Joskus joku vähän sanonutkin tästä liiasta puhumisesta. Toisaalta puheliaskin voi joskus olla allapäin, eikä huvita höpöttää, mutta ei hän silloin soitakaan. Ehkä se soittaja kokee, että on asiaa sulle, kun soittaa. No, koita kestää, jos ei soita usein ja sulla sattuu olemaan aikaa. Ehkä ystävän yksinäisyys lievittyi ja teit hyvän työn.