Sinä, joka edelleen ravaat kuntosalilla korona-aikana

Käyn salilla ja en pelkää tautia pätkääkään. Koko touhu vaikuttaa nykyään lähinnä järjettömältä vouhotukselta. Töissä asiakaspalvelussa ja kaupungilla liikkuessa näkee, ettei kukaan osaa esim käyttää maskia oikein.

Maailma ylikansoittuu ja luonto tulee poistamaan turhan rasituksen tavalla tai toisella.

Kesällä ahdistuin todella pahasti, joten päätin että salilla käynti on pienempi paha kun itsensä masennukseen ajaminen koronan takia. Varsinkin kun on nuori

Treenaan painonnostoa, aika vaikea on kotona alkaa tempaamaan ja työntämään. Kotiin ei viitsi vehkeitä hankkia, kun pelkkä laadukas tanko maksaa vajaa 800€. Levypainot n. 250€/kpl. 2000-3000€ palaa heti tankoon ja levyihin, siihen sitten vielä käsipainot päälle.

Negatiivissävytteinen aloitus. Miksi näin?

Itse käyn salilla silloin, kun siellä on hiljaisinta. Myöhään illalla/yöllä, aikaisin aamulla ennen töitä ja mieluummin arkipäivinä. Omalla salilla myös on puhdistusliinoja ja siivooja käy joka päivä. 

Kaupassa käyn, kun pakko. Silloinkin vältän ruuhkaa, mutta onhan siellä määrällisesti enemmän ihmisiä neliöihin nähden. Lisäksi desinfioimattomien elintarvikkeiden, ostoskorien ja kärryjen lääppiminen mahdollistaa useamman saastuneen kontaktipinnan, kuin salilla. Kaiskki ihmiset eivät myöskään osaa kaupassa pitää turvaväliä ja sairaat todennäköisemmin käyvät kaupassa, kuin salilla. Riski saada tartunta on siis kaupassa paljon suurempi. 

Mikä tässä punttisalissa on nyt se ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Pidempi etäisyys siellä on ihmisiin kuin kaupassa tai töissä.

Ilmaan huohotetaan paljon enemmän hiukkasia ja myös märkä hiki ja sylki lentää laitteissa myös kohtiin, joita tuskin desinfioidaan ja joita sä hipaiset. Kaupassa kukaan ei hikoile muropaketteihin.

Vierailija kirjoitti:

Paljon tiukemmassa ihmisiä on ruokakaupoissa kuin ruuhka-ajan ulkopuolella kuntosalilla. Terveydestä ja kehon vastustuskyvystä kannattaa huoletia liikkumalla ja syömällä oikein, ei pelkäämällä ja eristäytymällä.

Voit aivan hyvin liikkua kävellen, hiihtäen, juosten tai vaikka talvipyöräillen. Tai nousta portaita!

Sinä, joka perustelet kuntosalillakäyntiä sillä, että tartuntaristi on pienempi kuin ruokakaupassa, varmaan käyt myös kirjastossa ja kirkossa, jossa myös on "pienempi" tautiriski.  Nekin ylläpitävät terveyttä.  Fyysistä terveyttä pystyy muutaman kuukauden pitämään yllä ilman kuntosalia tai omia kuntosalilaitteita niin monin tavoin, etten jaksa edes luetella.  Monet terveet ihmiset eivät ole koskaan käyneet kuntosalilla.  Itse en tapaa puolison lisäksi ketään muuta ihmistä alle 2 metrin etäisyydellä ja käyn tontin puolella vain kävelemässä päivittäin ja hiljaisessa ruokakaupassa kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Olen realisti ja ymmärrän sen että näillä tartuntamäärillä tartunnan saaminen kuntosalilla on hyvin epätodennäköistä. Jos koko maassa tulee 200-400 tartuntaa päivässä ei ole kovin todennäköistä että juuri tuo vieressäni treenaava heppu kantaa oireettomana koronavirusta, ja tartuttaa sen minuun. Eri asia olisi jos Suomessa tulisi esim. 5000 tartuntaa päivässä.

Eiköhän ole niin, että menemällä tilanteisiin joissa korona kuitenkin tarttuu, jos jollakulla se on, lisäät osaltasi riskiä siihen, että määrät ovat kohta 5000 päivässä. Eikö kannattaisi olla kotona sen aikaa, kun tapausmäärät ovat nousussa, jottei ole se joku, johon korona tarttuu?

Kaupoissa bävietetään vain hetki samojen ihmisten lähellä, salilla pitkiä aikojakin.

Todella vastuutonta kuormittaa sairaanhoitoa altistamalla itsensä koronalle, joko potilaaksi tai tartuttajaksi.

Varsinkin nyt muunnoksen kanssa, joka tarttuu PALJON helpommin.

Itsellekin puraisi juuri kuntokärpänen ja haluaisin aloittaa salilla käymisen ekaa kertaa elämässäni, mutta sellainen riski lisää arkeen tuntuisi todella tyhmältä. Varsinkin kun itse olen töissä paikassa, jossa altistumista voi tapahtua myös. Sielläkin kontakti on paljon lyhytkestoisempi, kuin olisi, jos menisin salille alkukartoitukseen ja ohjaukseen :(

Elämässä täytyy joskus punnita riskejä. Pidän koronaan sairastumista pienempänä riskinä kuin muun fyysisen ja psyykkisen terveyden huoltamisen laittamisen tauolle vuodeksi tai pidemmäksikin ajaksi.

En käy salilla vain jumpan takia, siksi kotijumpat eivät sitä korvaa. Käyn siellä koska se on iso osa elämääni. Elämääni, josta on keväästä lähtien poistettu monta kivaa juttua yksi kerrallaan ja lisätty stressin määrää. Ei vain voi olla niin että ainoa sisältö elämässäni töiden ulkopuolella on enää Netflix.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidempi etäisyys siellä on ihmisiin kuin kaupassa tai töissä.

Ilmaan huohotetaan paljon enemmän hiukkasia ja myös märkä hiki ja sylki lentää laitteissa myös kohtiin, joita tuskin desinfioidaan ja joita sä hipaiset. Kaupassa kukaan ei hikoile muropaketteihin.

No voi voi. Kesästä lähtien olen käynyt salilla monta kertaa viikossa. Olisin jo 7 kuukautta saanut pelätä "huohottavia ihmisiä" kotisohvallani, jos olisi lähtenyt tuohon pelleilyyn mukaan. Ei kiitos. Tartunnan voi saada mistä tahansa muualtakin, jos huono tuuri käy. En todellakaan ole linnottautumassa kokonaan kotiini.

Ihmiset yrittävät aina selitetellä parhain päin asioita, joista luopuminen olisi heille vaikeaa. En syyllistä tästä muita, koska kävisin luultavasti itsekin edelleen uimassa, jos uimahalleja ei olisi suljettu. Tämän vuoksi vapaaehtoiset suositukset eivät toimi, vaan rajoitusten täytyy olla pakollisia. On kuitenkin ihan itsestäänselvää, että etenkin uuden virusmuunnoksen kanssa pienessä tilassa yhdessä hengästyvät ihmiset tartuttavat herkästi toisiinsa aerosolitartunnalla leviävää virusta. Näinhän vasta kävi Jyväskylässä. Tämä on kurjaa aikaa ja tuntuu, että jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan jostain itselleen tärkeästä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset yrittävät aina selitetellä parhain päin asioita, joista luopuminen olisi heille vaikeaa. En syyllistä tästä muita, koska kävisin luultavasti itsekin edelleen uimassa, jos uimahalleja ei olisi suljettu. Tämän vuoksi vapaaehtoiset suositukset eivät toimi, vaan rajoitusten täytyy olla pakollisia. On kuitenkin ihan itsestäänselvää, että etenkin uuden virusmuunnoksen kanssa pienessä tilassa yhdessä hengästyvät ihmiset tartuttavat herkästi toisiinsa aerosolitartunnalla leviävää virusta. Näinhän vasta kävi Jyväskylässä. Tämä on kurjaa aikaa ja tuntuu, että jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan jostain itselleen tärkeästä.

Ota huomioon, että tämä on nyt kestänyt jo vuoden. Sinä aikana ihan kaikki meistä on jo luopunut monesta asiasta. Tässä on jo sopeuduttu erilaiseen elämään ihan kaikkien toimesta. Se, että käy kuntosalilla ei tarkoita, ettei millään tavalla olisi tietoinen koronaviruksesta.

Salit ja baarit eivät ole verrannollisia esim. kauppoihin ja suurimpaan osaan työpaikoista, koska ensin mainituissa ei käytetä maskeja. Lisäksi saleilla hikoillaan ja puskutetaan, baareissa puhutaan kovaa ja ehkä lauletaankin musan päälle. Voimakas ilmastointi kuljettaa aerosolit helposti turvavälejä kauemmas.

Tämä on vain toteamus, ei syytös saleilla ja baareissa käyville. Saleilla ja baareissa altistuu helpommin noista syistä, ja niistä tartuntaketjut leviävät.

Toinen asia on se, ajatteleeko koronaa vain siltä kannalta, pelkääkö saavansa taudin vai (myös/edes) tartuttavansa sen eteenpäin. Ja ymmärtääkö, että kyse on terveydenhuollon kantokyvystä ja sen turvaamisesta etupainotteisesti, eikä siitä mikä todennäköisyys on kuolla koronaan.

Heti kun ajatus omasta vastuusta tartuntaketjujen poikkaisemisessa tulee yleisemmäksi, koronatilanne helpottuu ja tästä piinasta päästään nopeammin.

Mutta se tarkoittaisi ennen muuta omaehtoisen karanteenin noudattamista (ulkomailta saavuttua tai altistuttua täällä), maskin oikeaoppista käyttöä siellä, missä se on mahdollista sekä joukkokokoontumisten lopettamista sisätiloissa. Silloin tilanne kestäisi harrastuksissa, siellä salillakin, käymisen turvavälein ja muin suosituksin.

Ei näillä keinoilla koronasta vielä kokonaan päästäisi, mutta sairaalapaikat ja hoitohenkilökuntaa riittäisi niitä tarvitseville. Eikä kukaan joutuisi luopumaan mistään elintärkeästä.

Koska en aio pelätä kotona koronaa. Viime kevät riitti kiitos. Olen terve ja liikunta auttaa myös jaksamiseen ja jos tulee oireita en tietenkään mene mihinkään.

Käyn töissä ja matkustan julkisilla koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Kaupassa käyn kerran pari viikossa ja välillä ravintolassa syömässä turvavälein. Baareissa enkä kauppakeskuksissa käy ollenkaan.

Kaikissa tilanteissa maski paitsi treenatessa ja syödessä. Salilla pystyy pitää turvavälit toisin kuin töissä ja julkisissa.

Mulle ja lähipiirilleni korona ei ole todennäköisesti suurikaan riski, isompi riski on muumioitua kotiin ja masentua.

Olen jo luopunut kaikesta muusta. Salistakin luovuin puoleksi vuodeksi, mutta kun totesin että siellä ne muut vaan treenaa ja iloisia treenikuvia joka puolella julkaisevat niin hemmetti, minäkin haluan. Treeni on tärkeää sekä mun kropalle että mun päälle. Ei kotitreeni tai ulkoilu vastaa sitä mitenkään. Sali on käytännössä ainoa paikka, jossa näen edes puolituttuja ihmisiä tällä hetkellä. Siis todellakin näen, ovat näköetäisyydellä. Se auttaa jaksamaan.

Pakkomielteiset kuntoilijat ovat samaa ryhmää syömishäiriöisten kanssa. Se oma treeniohjelma on kuin pyhä lehmä. Siitä ei jousteta. Meillä oli ystäväpiirissä jo kauan ennen koronaa tällainen ihminen, joka ei pystynyt joustamaan omasta treeniaikataulusta kun vaikka sovittiin ystävien kesken tapaamisia. Jättää varmaan häät ja hautajaisetkin väliin jos ne sattuu hänen treeniensä kanssa samaan aikaan. Ei tarvi ihmetellä miksi kyseinen henkilö on yhä sinkku. Me muut ollaan löydetty puolisot ja perustettu perheet. Tämä yksi vaan treenaa edelleen pakkomielteisesti tarkalla aikataululla tilanteessa kuin tilanteessa.

Lopetin viime vuonna salilla käymisen puoleksi vuodeksi suositusten takia. Vaikka lenkkeilin monta kertaa viikossa fyysinen ja psyykkinen kuntoni romahtivat silti. Tämän vuoden alusta aloin käydä uudestaan salilla, kellonaikaan jolloin siellä ei ole ketään muuta eli 4 aamulla, koska kyllä elämässä pitää nyt edes jotain olla, mikä motivoi nousemaan sängystä ylös ja pitää yllä toimintakykyä. 

Vierailija kirjoitti:

Pakkomielteiset kuntoilijat ovat samaa ryhmää syömishäiriöisten kanssa. Se oma treeniohjelma on kuin pyhä lehmä. Siitä ei jousteta. Meillä oli ystäväpiirissä jo kauan ennen koronaa tällainen ihminen, joka ei pystynyt joustamaan omasta treeniaikataulusta kun vaikka sovittiin ystävien kesken tapaamisia. Jättää varmaan häät ja hautajaisetkin väliin jos ne sattuu hänen treeniensä kanssa samaan aikaan. Ei tarvi ihmetellä miksi kyseinen henkilö on yhä sinkku. Me muut ollaan löydetty puolisot ja perustettu perheet. Tämä yksi vaan treenaa edelleen pakkomielteisesti tarkalla aikataululla tilanteessa kuin tilanteessa.

Tai sitten hän ei edes halua sitä sinun tasapaksua Prisma-perhe elämääsi? Ihmiset nääs nauttii eri asioista, jotkut jopa aikatauluista ja itsenä kehittämisestä :)

Kuntosaliharrastuksesta on merkittäviä terveyshyötyjä. Jaksaa töissä paremmin eikä sairastu niin helposti kun vastustuskyky parempi 👍