Lue keskustelun säännöt.
G: Miten tyytyväinen olet itseesi äitinä?
04.08.2006 |
Jos olet täysin rehellinen itsellesi, niin miten tyytyväinen itseesi äitinä olet, millainen itsetunto sinulla äitiydestäsi on:
a) Olen itseeni tyytyväinen. Tunnen pärjääväni hyvin äitinä ja äidin rooli istuu minulle helposti. En juuri keksi asioita, joissa olen todella epäonnistunut äitinä.
b) Tunnen välillä syyllisyyttä äitinä, mutta kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen itseeni. Tiedän oikeasti olevani hyvä äiti, eikä minulla ole mitään suurempia ongelmia äidin rooliin sopeutumisessa.
c) Haluaisin olla hyvä äiti, mutta en koe onnistuneeni siinä. Minulla on paljon vaikeuksia sopeutua äidin rooliin, vaikkakin ulospäin saattaa näyttää siltä, että pärjään hyvin. Tunnen paljon syyllisyyttä äitinä, sillä minusta tuntuu, että oikeasti useimmat muut ovat parempia äitejä kuin minä.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen olevani hyvä äiti. Olen hyvä kasvattaja, olen pohtinut sitä asiaa paljon. Olen oikeudenmukainen, lapsen kuri ja rajat on hänen parhaakseen. Olen iloinen, joskus vihainen. Huolehdin lapseni perustarpeista ja ymmärrän tai yritän aina ymmärtää häntä. Vietän vapaa aikaa hänen kanssaan paljon. Luemme kirjoja, hän kylpee. Hän saa katsella myös piirettyjä. Joskus liikaakin, mutta ei enää kun päiväkoti taas alkoi. Huolehdin hänelle aina nätit siistit vaatteet, ja sopivat ja tarvittavat ulkovaatteet.
Huono-omatunto on siittä että olen koulussa ja kesät töissä. Lapsi siis päikyssä. Mutta tykkää hirveesti olla siä, sen todisti kuukauden lomalta paluu tarhaan. Poika yhtä hymyä. Kavereita jne. Jos käyn viihteellä ja seuraava aamu on pois yhteisestä ajasta. Etten aina haise pullalle ja tee joka päivä kotiruokaa. Opiskelen. Se että poikani sanoi kirosanan=) ...
c):n puolelle lipsahtelee joskus huonoina päivinä, mutta sekin mielestäni kuuluu kotiaäidin elämään. Ei kai sitä kukaan aina jaksa olla täydellinen (vaikka sitä ei kai tässä nyt haettukaan)
suurimman osan aikaa tunnen itseni ihan kelpo äidiksi.