Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lause "kunhan vauva on terve" on pelkkää jeesustelua
21.01.2021 |
Useasti kuulee kuinka vanhempia jotka haluavat tietää vauvan sukupuolen, pilkataan turhamaiseksi ja kyseenalaistaan, että "eikö ole tärkein, että vauva on terve?"
No totta munassa on, se on itsestäänselvyys, että sitä toivotaan! En raskaana ollessani edes jaksanut moista lausetta sanoa kun ajattelin kaikkien tietävän minun niin ajattelevani. Mutta usein pohdin ääneen kumpihan siellä on ja rakenneultrassa molemmissa raskauksissa sitä kysyttiin. (Kätilö tosin kysyi ensin halutaanko tietää.)
Kun saatiin kuulla, että tyttö tulee (molemmista), raskaus muuttui heti paljon konkreettisemmaksi. Pystyi etukäteen luoda selkeempiä mielikuvia tulevasta, nimeä ja sisarusdynamiikkaa ym. Pienintäkään pettymystä en kokenut, vaikka en ole poikaa "saanut" ja tuskin tulen enää lapsia tekemään. Ja asia olisi varmasti samoin jos olisin saanut kaksi poikaa.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä, jonka vauva ei myöskään ollut terve, tuo lause "kunhan vaan on terve" tuntuu jotenkin nykyään niin naiivilta. Ei se terveyskään ole tärkeintä, vaan mielestäni se, että lapsi saisi elää onnellisen elämän. Jos lapsi on sairas, toivottavasti sairaus voitaisiin parantaa. Jos ei voida, toivottavasti sairautta ainakin voitaisiin hoitaa niin, että lapsi saisi elää ilman kärsimystä ja tuntea, että häntä rakastetaan.
Minä edelleenkin toivon ainoastaan tervettä lasta. En sairasta.
Entä jos sieltä tulisi sairas lapsi? Olisiko hän silti toivottu ja rakastettu? Esim vammautuisi synnytyksessä tai selviäisi pian synnytyksen jälkeen että jotain vikaa on?
Missä täällä on kukaan sanonut, ettei rakastaisi lastaan, vaikka se ei olisi terve?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä, jonka vauva ei myöskään ollut terve, tuo lause "kunhan vaan on terve" tuntuu jotenkin nykyään niin naiivilta. Ei se terveyskään ole tärkeintä, vaan mielestäni se, että lapsi saisi elää onnellisen elämän. Jos lapsi on sairas, toivottavasti sairaus voitaisiin parantaa. Jos ei voida, toivottavasti sairautta ainakin voitaisiin hoitaa niin, että lapsi saisi elää ilman kärsimystä ja tuntea, että häntä rakastetaan.
Minä edelleenkin toivon ainoastaan tervettä lasta. En sairasta.
Entä jos sieltä tulisi sairas lapsi? Olisiko hän silti toivottu ja rakastettu? Esim vammautuisi synnytyksessä tai selviäisi pian synnytyksen jälkeen että jotain vikaa on?
Missä täällä on kukaan sanonut, ettei rakastaisi lastaan, vaikka se ei olisi terve?
Mistä sinä luit että väitin kenenkään niin sanoneen? Käyttäisitkö sisälukutaitoa ja palaat sitten asiaan, kiitos.
Meillekin syntyi terve täydellinen vauva. Mutta ei sitten ollutkaan, kolmevuotiaana todettiin lievästi autistiseksi, lisäksi ilmeni autoimmuunisairauksia. Kyllä se rakas lapsi on, vaikka huolta on piisannut eikä ne lopu aikuisiälläkään - hän siis on jo aikuinen.
Mulle on ihan sama, tuleeko sieltä tyttö vai poika. Lapseni kannalta toivon, että hän on mahdollisimman terve, mutta itseni kannalta ainoa oikea toive on, että lapsi syntyy elävänä ja pysyy elossa.
Kaikille sekään ei ole itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos syntyykin muu, eli ei tyttöä eikä poikaa? Niitähän syntyy muutama vuosittain Suomessakin. Sitäpaitsi poikana syntynyt voi myöhemmin halutakin olla tyttö ja päinvastoin. Ei tämä asia ole ollenkaan yksinkertainen nykypäivänä.
Mä toivoin tervettä lasta. Itseni, lapsen isän ja lapsen itsensä kanssa.
En missään tapauksessa haluaisi vammaista lasta. Jos raskausaikana olisi havaittu jotain, olisin tehnyt abortin, jos se olisi ollut vielä mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapset syntyneet 2013 ja 2015. Kummastakaan ei kysytty sukupuolta eikä ultrassakaan kysytty halutaanko tietää. Ei ollut meille merkityksellinen asia.
Tämä oli yllättävän iso asia läheisille. Meitä ei uskottu, ettemme tiedä ja syntymän jälkeenkin osa epäili, että tiesitte kuitenkin. Oli mielestäni outoa, että se muille oli niin tärkeä asia kumpaa sukupuolta kohdussani kasvava lapsi oli.
Toisen raskauden kohdalla seurattiin, nouseeko istukka pois kohdunsuulta joten viimeinen asia mitä ultrassa olisi tullut mieleen kysyä, oli kumpikohan siellä on.
Mutta jokainen tavallaan, ehkä toisille se tekee vauvan konkreettisemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä että lapsi on tyttö eikä remeltävä poika.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kyllä kiinnosta sukupuoli vaan terveys. Jollei ole terve, pitää miettiä keskeytystä. Mihin sukupuoli vaikuttaa, ei mihinkään.
Ai mihin ihmisen sukupuoli vaikuttaa?
Alue: Aihe vapaa
No totta kai rakastetaan ja on lapsellista riidan haastamista arvostella vanhempia tuollaisesta asiasta.
Itse olen raskaana ja nyt näyttää siltä, ettei lapseni tule syntymään terveenä. Kyllä minä edelleen toivon, että hän syntyisi mahdollisimman terveenä ja saisi näin elämälleen hyvän alun.