Kauhea aiti! Minulla on tavallinen, mukava, joskus tietysti vahan hankalakin lapsi. Han parjaa koulussa keskinkertaisesti - hyvin ja urheilee vakavasti mutta ei loista
joukkueessaan tällä hetkellä. Tuttavaperheemme lapsi on kympin oppilas, joka on joukkueensa ehdoton tähti ja sanavalmis keskustelija. Olen kateellinen tuosta lapsesta. Haluaisin, että omani olisi yhtä vaivaton ja lahjakas menestyjä. Tiedän, että tunteeni ovat vääriä ja haluaisin päästä niistä eroon, mutta en voi. Oma lapseni on luonteeltaan oikeudenmukaisempi ja empaattisempi, siitä olen iloinen. Oletko sinä koskaan kadehtinut jonkun toisen lasta?
Kommentit (3)
Ja tyttäresi kehittyvän itsetunnonkin vuoksi toivon niin. Yritä etsiä tyttäresi positiivisia puolia ja mieti: 10 vuoden kuluttua kumpikin on kirjoittanut ylioppilaaksi ja lopettanut urheilemisen. Mitä väliä siis menneisyydellä on?
Vai kadehditko tosiasiassa itse ystävääsi ja vain heijastat tunteesi lapsiin?
silloin kun esikoisella oli koliikki tai kun lapset huusivat allergioitaan.
tosin noihin kadehtimisiin oisi riittänyt kuka vaan joka saa nukkua. ;-)