Lue keskustelun säännöt.
Ystävästä ei ole kuulunut neljään kuukauteen
15.01.2021 |
Ollaan siis tunnettu ystävän kanssa noin 15 vuotta. Asuttu ja asutaan tälläkin hetkellä eri paikkakunnilla. Ystävä alkoi seurustella ja muutti yhteen miehen kanssa ja aloitti myös työttömyyden jälkeen uudessa työssä. Tavataan usein silloin kun matkustan kotipaikkakunnalleni missä ystävänikin asuu tapaamaan omaa perhettäni, koska hekin asuvat tuolla paikkakunnat missä tämä ystävä. Ystävä on kuitenkin ruvennut tekemään ohareita ja siirtämään tapaamista kun viimeksi olin käymässä. Ystävä siis lupasi ilmoittaa, että tavataanko perjantaina vai lauantaina, kun hänellä oli työporukan illanistujaiset. No ei kuulunut mitään. Lauantaina illalla hän laittaa viestiä, että kävisikö mulle sunnuntaina sittenkin. No olin jo lähdössä kotiin silloin bussilla. Aiemmin kävi niin, että oltiin sovittu ystävän kanssa, että tulen käymään. No sillä kerralla ystävä sit laittaa viestiä että tämä mies on ollut yötä et käykö mulle myöhemmin. Silloin sanoin napakasti että mehän sovittiin, että nähdään. No lopulta mies sitten lähti, mutta mielestäni tuo oli törkeää, että kaveri yritti siirtää tapaamista vaikka me oltiin sovittu jo tapaamisesta. Ystävä ei tunnu yhtään arvostavan sitä, että se olen lähes aina minä joka reissaan ja sovitaan tapaamisia. Tällaisia ohareita hän ei tehnyt, kun oli sinkku ja työtön. Silloin ilmeisesti seurani kelpasi..
Nyt tein testin, että kuuluuko ystävästä mitään. No eipä ole neljään kuukauteen kuulunut. Ei taida hänestä olla vastavuoroiseksi ystäväksi?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ystävä teki 2 kertaa samoin kun löysi miehen jne. Mutta kun itse vähensin yhteydenpitoa samasta syystä, tämä ystävä veti herneet nenään ja piti puhuttelun asiasta minulle. Hän ei kestänytkään sitä, että sai maistaa omaa lääkettään.
Itsestä tuntui vähän samalta, että kun minä olinkin yhtäkkiä kiireinen ja elämään tuli lisää tärkeitä ihmisiä jotka oikeasti haluavatkin viettää kanssani aikaa, häntä ärsytti. Voin tietysti kuvitellakin. Mutta niistä tympeistä kommenteista voi päätellä että joku hiersi. Toisaalta paljon olen pohtinut olenko itse loukannut jotenkin ensin vahingossa, mistä ne oharitkin johtuisi.
Todennäköisesti "ystäväsi" tuli mustasukkaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä kai muuta mutta tuntuu vaan hölmöltä että pidin häntä parempana kaverina kuin hän minua. Ja sitten kun alkaa miettimään niin muistuu mieleen tilanteita joissa pientä nälvimistä tai ärsyyntymistäkin tuli minua kohtaan. Paras antaa seuraansa niille jotka sitä arvostavat!
Jos tapaaminen on vaikeaa kun asutte eri paikkakunnilla niin mikset vaikka soita ja kysy kuulumisia ?
Kaveri voi miettiä ihan samaa, että eipä oo tuostakaan ihmisestä kuulunut mitään 4kk 😃
Oikeasti. Elämästä ei kannata tehdä hankalampaa kuin mitä se on.
En ole ap mutta laitan kyllä silloin tällöin ystäville viestiä. En ole kova puhumaan puhelimessa mutta muuten pidän kyllä yhteyksiä. Voi tietysti olla että jonkun mielestä liian harvakseltaan! En ole tottunut jakamaan arkea koko ajan kavereiden kanssa. Enemmän että välillä nähdään ja kerrotaan kuulumiset ja jutellaan. Kun kokeilin että välillä saa toinenkin pitää niitä yhteyksiä, ei kuulukaan mitään. Toisaalta ne jotka sitten laittaa viestiä, niin tietääpähän että on vastavuoroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ystävä teki 2 kertaa samoin kun löysi miehen jne. Mutta kun itse vähensin yhteydenpitoa samasta syystä, tämä ystävä veti herneet nenään ja piti puhuttelun asiasta minulle. Hän ei kestänytkään sitä, että sai maistaa omaa lääkettään.
Itsestä tuntui vähän samalta, että kun minä olinkin yhtäkkiä kiireinen ja elämään tuli lisää tärkeitä ihmisiä jotka oikeasti haluavatkin viettää kanssani aikaa, häntä ärsytti. Voin tietysti kuvitellakin. Mutta niistä tympeistä kommenteista voi päätellä että joku hiersi. Toisaalta paljon olen pohtinut olenko itse loukannut jotenkin ensin vahingossa, mistä ne oharitkin johtuisi.
Todennäköisesti "ystäväsi" tuli mustasukkaiseksi.
Ehkä.. mutta toisaalta hän teki minulle koko ajan selväksi epäsuorasti että hänellä on tärkeämpiä läheisiä kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä kai muuta mutta tuntuu vaan hölmöltä että pidin häntä parempana kaverina kuin hän minua. Ja sitten kun alkaa miettimään niin muistuu mieleen tilanteita joissa pientä nälvimistä tai ärsyyntymistäkin tuli minua kohtaan. Paras antaa seuraansa niille jotka sitä arvostavat!
Jos tapaaminen on vaikeaa kun asutte eri paikkakunnilla niin mikset vaikka soita ja kysy kuulumisia ?
Kaveri voi miettiä ihan samaa, että eipä oo tuostakaan ihmisestä kuulunut mitään 4kk 😃
Oikeasti. Elämästä ei kannata tehdä hankalampaa kuin mitä se on.
No kyllä mielestäni noiden ohareiden jälkeen olisi vähintä mitä tuo ystäväni voisi tehdä niin kysyä kuulumisia. Se jo kertoisi, että minullakin on vielä väliä hänelle, kun usein tuntuu, että olen nykyään vain joku varakaveri. Jos ei edes ole enää pokkaa laittaa mitään viestejä niin annanpa olla. Ap
Oliko ystäväsi pitkään sinkkuna? Miten tuore uusi suhde on? Itse antaisin jonkinlaisen vapautuksen ja antaisin ystävän leijua pilvissä, jos suhde on vasta alkanut. Jos siis muuten ystävyys on toiminut.
Olen huomannut omassa elämässäni, että kun ikisinkku pariutuu, se aina etääntyy muista läheisistä. Ottaa kai kaiken irti parisuhteestaan, kun on vihdoinkin sen saanut. Tähän kuuluu alkuhuuma ja epärealistinen romanttinen ajatus, että kumppanin kanssa vallitsee ikuinen täydellinen yhteisymmärrys. Näinhän ei ole, koska parisuhteessa on aina kuitenkin kaksi eri ihmistä.
Me, jotka ollaan oltu vuosikausia parisuhteessa, ollaan opittu tasapainoilemaan parisuhteen ja ystävyyssuhteiden välillä, ja ennen kaikkea arvostamaan ystävyyssuhteita. Puoliso voi olla myös ystävä, mutta se on paljon muutakin. Kun ymmärtää "vain ystävien" ainutlaatuisen merkityksen, alkaa aikaa tapaamisillekin järkkääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko ystäväsi pitkään sinkkuna? Miten tuore uusi suhde on? Itse antaisin jonkinlaisen vapautuksen ja antaisin ystävän leijua pilvissä, jos suhde on vasta alkanut. Jos siis muuten ystävyys on toiminut.
Olen huomannut omassa elämässäni, että kun ikisinkku pariutuu, se aina etääntyy muista läheisistä. Ottaa kai kaiken irti parisuhteestaan, kun on vihdoinkin sen saanut. Tähän kuuluu alkuhuuma ja epärealistinen romanttinen ajatus, että kumppanin kanssa vallitsee ikuinen täydellinen yhteisymmärrys. Näinhän ei ole, koska parisuhteessa on aina kuitenkin kaksi eri ihmistä.
Me, jotka ollaan oltu vuosikausia parisuhteessa, ollaan opittu tasapainoilemaan parisuhteen ja ystävyyssuhteiden välillä, ja ennen kaikkea arvostamaan ystävyyssuhteita. Puoliso voi olla myös ystävä, mutta se on paljon muutakin. Kun ymmärtää "vain ystävien" ainutlaatuisen merkityksen, alkaa aikaa tapaamisillekin järkkääntyä.
No oli hän pitkään sinkkuna ja ymmärrän toki tuon alkuhuuman. Mutta eniten loukkaa nuo oharit ja se että ei hän sinkkuna ollessaankaan tullut esimerkiksi minun luonani käymään. Ja ei tee suoraan sanottuja edes mieli itsekään ottaa yhteyttä niin mitä tässä muuta oikein voi kun katsoa kuuluuko ja jos ei niin antaa olla? Ap
Minulla parin kaverin kanssa käynyt niin, että seurani kelpaa siihen asti, kunnes löytyy mies. Varattuna kavereita voikin enää sitten nähdä vain silloin, kun mies töissä, ettei ole yhteisestä ajasta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävyys on vapaaehtoista ja vastavuoroista. Jos se muuttuu velvollisuudeksi niin ei ole hyvää odotettavissa. Jos ystävääsi ei kiinnosta, minkäs teet?
Eipä tuo mitään ystävyyttä taida olla. Next
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noin mullekin on käynyt ihan joka ikisen kaverin ja ystävän kanssa. Sitä vaan yhtäkkiä havahtuu huomaamaan että se ennen molemminpuolinen yhteydenpito on jäänyt kokonaan omille harteille eikä aina enää saa edes vastausta.
Sitten kun toteaa, että antaapi olla ja jättää "pallon" toiselle niin huomaakin kuluneen puoli vuotta, vuosi eikä toisesta kuulu mitään.
Tosi kurjaa, mutta oman kokemuksen mukaan myös todella normaalia.
Sama täällä!!! En oikein ymmärrä, että mitä teen väärin, kun kukaan ei soita ikinä mulle..
Miksi sen pitäisi katsella sinua kun senkin ajan voi paneskella?