Lue keskustelun säännöt.
Korona-aika ja v*tutus
03.01.2021 |
Alkuun: tiedän, että montaa sairaus on koskettanut lähipiirissä ja monen työllisyystilanne on muuttunut. Tiedän, etten kuulu niihin joilla on asiat kaikista huonoimmiten, mutta perustettakoon tämä ketju vertaistueksi meille kaikille joiden elämänlaatuun nämä ajat ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella.
Olen lopen kyllästynyt supistuneeseen elinpiiriini. Työn ja vapaa-ajan raja häilyy, ja koen huonoa omatuntoa tehdessäni töitä etänä. En ole vielä tottunut kotitoimistolla oloon, vaan koen jatkuvasti paineita tehdä enemmän ja paremmin ikäänkuin todistaakseni että teen töitä. Tämä johtunee siitä, että olen vasta aloittanut uudessa työssä enkä ole tottunut etätyöskentelyyn. Elämä on muutenkin tylsää - aiemmin oli kivaa kun oli enemmän vapaa-aikaa (ei työmatkoja), siivosin enemmän kotona ja panostin ruuanlaittoon. Joulu meni hyvin, koska kodin joulusisustus oli mukava projekti kuten myös joululahjojen osto. Nyt kun joulu on riisuttu kotoa ja ei ole mitään matkaa, kivaa sukulaisjuhlaa tai seurailtaa ystävien kanssa tiedossa, tuntuu ettei ole oikein mitään mitä odottaa. Päivät on yhtä työläppärillä oloa, sohvalla röhnötystä ja nukkumista. Ulkonakin harmaata, ankeaa ja pimeää aamusta iltaan.
Iloa tuo vain viikonloppuinen tissuttelu joka sekin kestämätöntä ja hieman liian runsasta. Skype-puheluja kaverien ja suvun kanssa harjoitettu, mutta nekin korvaavat oikeat ihmiskontaktit vain tiettyyn pisteeseen asti. :(
Kommentit (7)
Uskoisin, että vaikka etätyö on vallannut alaa, niin asenteet eivät ole kaikkinensa muuttuneet yhtä nopeasti. Eli edelleen on vallalla ajattelua, jossa etätyö mielletään vähemmän tehokkaaksi kuin työpaikalla tehty työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi.
T: Riskiryhmäläinen ei-etätöissä, altistusten vuoksi kahdesti testattu tällä viikolla
Mulla on ihan sama tilanne.
Kaipaan matkoja, juhlia, jotain hauskaa, jota odottaa ja jota odottaessa aika kuluisi nopeammin ja mukavammin. Nyt ei ole mitään odotettavaa, muuta kuin päivien piteneminen.
Sosiaaliset ympyrät ovat itselläni todella suppeat ja töihin menoakin odotan kuin kuuta nousevaa. Harmi vain, että työ siirtyy eteenpäin koronarajoitusten takia.
Kai kavereiden kanssa voi edes kävelylle lähteä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin?
No mikä sua estää menemästö ulos ja kaupungille?
Itse olen elänyt koko ajan aivan normaalisti. Ainoastaan firman aamusählystä olen joutunut luopumaan.