Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lähihoitajan ensimmäinen työssäoppijakso vuodeosastolla!
02.01.2021 |
Mulla alkaa viikon päästä 8vko työssäoppijakso kaupunginsairaalan akuutilla lyhytaikaisosastolla. Jännittää siis niiiin paljon, etten edes osaa kuvailla. Koko joululoman vaan stressannu sitä miten selviän, entä jos en osaakkaan mitään, tai muista kaikkee mitä koulus ollaan käyty.
Tää on siis ensimmäinen harjottelu ja opiskelen perustason ensihoitajaks. Lähes kaikki muut meni vanhainkotiin töihin ja nyt ehkä kaduttaakin et miks otin ekaks harjotteluks näin haastavan paikan. Kiinnostais tietää muiden lähihoitajien kokemuksia ensimmäisestä harjottelusta. Ehkä eniten jännittää se, millanen vastuuohjaaja mulle tulee työpaikalta. Jos se on ilkee ja huomaa ettei sitä yhtään kiinnostais opettaa opiskelijoita, nii menee koko harjottelu pieleen. Jännittää et jos se on sellanen et sen edessä ei uskalla mokata. Sitten myös se kun nyt ensimmäistä kertaa on oikeita ihmisiä potilaina, koulussa on ollu nuket.
Sit jos tätä sattuis lukeen vaikka joku sairaanhoitaja tai joku kenellä on kokemusta opiskelijoiden ohjaamisesta työssäopissa, nii kertokaa tekin jotain. Kai sinne valitaan vastuuohjaajiks niitä ketkä oikeesti tykkää opettaa opiskelijoita. Ettei oo sellane kenestä heti huomaa et se on vaan pakotettu siihen.
Saatan yliajatella ihan liikaa, vaikka kaikki selviää vasta sitten ku menee sinne työpaikalle. Kaikki tää epäluulosuus kumpuaa ihan siitä etten oo yhtään varma itestäni, osaanko ees mitää. Muistanko mitään mitä tunneilla ollaan käyty. Ajattelin kyl kerrata ennen ku se harjottelu alkaa, nii kaikki perushoidon jutut yms.
Sit kun meille jaettiin ne kriteerit mitä pitää osata tän harjottelun jälkeen ja näytössä, niin ei hitto niitä oli paljon. Miten tollasiakin voi kaikki muistaa.
Jännittää se et kun ekaa kertaa tekee potilaalle pesut, nii en osaa, tai uskalla. Tai kun ite oon tosi sulkeutunu ihminen, en viihdy alasti muiden eessä ym. Nii sit kun menee tekeen potilaalle alapesun, nii sekin on mulle nii outoo ja et etten vaan satuta sitä potilasta tai et pyyhin kunnolla ym ym ym.
Ja näin vika kysymys vielä: mulla on tän työssäoppijakson aikana kaikilla työviikoilla sellasia tapaamisia tai siis yks tapaaminen 1-2h/vko. Miten työelämässä suhtaudutaan siihen että joudun muuttaan työvuoroja sen mukaan et pääsen niihi tapaamisiin. Tietenki yritän eka saada työajan ulkopuolelle, mutta valitettavasti ne kaikki osuu virka-aikaan. Ja tottakai korvaan ne. Mut ollaanko siellä niin tarkkoja, tai että voiko ne sopia yleensä nii että oon sit 2h pitempään tai tuun 2h aikasempaan. Koska yritän saada ne ajat iltapäivään tai aamuun et olis helpoin sumplia. Mut ettei se vastuuohjaaja ajattele, et miks en ota niitä omalle ajalle ym.
Toivon todella et joku löytää tän ja kertoo vähän kokemuksia. Ikinä jännittäny näi paljoo ku nytD:
Kommentit (16)
Se, että jännittää, kertoo, että otat homman vakavasti ja olet valmis panostamaan oppimiseen. Se on vaan hyvä asia. Nykyään näkee niin paljon toisenlaistakin asennetta. Kysy vaan rohkeasti, toivon minäkin että sinulle osuu hyvä ohjaaja, kun on noin hyvä tyyppi tulossa harjoitteluun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista että menet sinne oppimaan, sun ei tarvii osata valmiiksi!
Nuo tapaamisjutut saa kyllä varmasti sovittua.
Lähäri, ja silti kirjoitat noin hyvää kieltä...??!?
Yleensä kukaan ekassa harjoittelussa oleva opiskelija ei omaa aikaisempaa kokemusta työstä. Voit sen kertoa ja alkuun kuljet ohjaajan mukana. Seuraa miten hän tekee esim. alapesut ja muut jutut. Kysyt kaikesta epäselvästä ja kysyt välillä voinko auttaa jotenkin tai onko jotakin mitä voisin tehdä yms. mikä osoittaa omaa aktiivisuutta. Alkuun ei voi olla omatoiminen, koska et oikeasti osaa vuodeosaston töitä. Ohjaajalla on velvollisuus opettaa. Tuo on hyvä paikka oppia. Joskus ohjaaja voi olla nihkeäkin, mutta se ei ole sinun syy! Kysele välillä sellaiselta, joka tykkää ohjata esim. itse aina neuvon mielelläni uusia työntekijöitä ja opiskelijoita. Osastolle mahtuu aina monenlaista persoonaa, mutta siihenkin tottuu.
Tsemppiä! Jännittäminen on luonnollista. Olin nuorena tosi ujo ja arka, kun omia harjoitteluja suoritin. Kokemuksen myötä kaikki helpottuu.
Se on ihan tuurissaan kiinni minkälaisen ohjaajan saa. Joskus joutuu ottaa opiskelijoita vaikkei haluaiskaan ja tämä valitettavasti yleensä näkyy ohkauksessa ja sen puutteessa.
Vinkkinä, laadi selkeät tavoitteet harjoittelulle, jonka mukaan pyrit suunnittelemään päivät. Pyydä ohjaajaaa vinkkaamaan tilantet, jpissa sinulla on mahdollisiis saavutta tavoitteesi ja lähteä harjoittelista hakemaan se mitä haluat oppia.
Ohjaajan näkökulmasta ne harjoittelujaksolle asetetut tavoitteet ja niiden mukaan tekeminen on tärkeitä. Tavoitteet antaa pohjan arvioinnille eli miten olet tavpitteesi saavuttanut. Huomioi, että kpilun yleiset harjoittelun tavoitteet ei käy, vaan sun pitää laatia ne ihan itse sen mukaan mitä haluat oppia.
Tsemppiä ekaan harjoitteluun! Kannattaa jutella ohjaajalle jo ihan alussa että jännittää ja on epävarma olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjaajat vaihtelevat todella paljon. Opiskelijoita tulee niin paljon, ettei opiskelijoita voi valitettavasti laittaa vain ohjaamisesta aidosti kiinnostuneille. Onneksi periaatteena on kuitenkin, että kaikki ohjaavat opiskelijaa, eli kaikilta voi kysyä. Yleensä pyritään siihen, että vuorosi ovat ohjaajasi kanssa eli et voi niitä vapaasti sopia. Oman kokemukseni mukaan vuoroja voi kuitenkin joustavasti muokata omien menojen mukaan. Huolehdit vain itse, että tunnit tulee tehtyä. Vuoron alussa on rapsa, mutta opiskelijan on kyllä mahdollista siitäkin välillä jäädä pois, Mutta parempi tietysti on lähteä aikaisemmin.
Pesut on kyllä semmoinen juttu, että sitä sinua ei laitetan yksin tekemään. Mitä todennäköisesti alkuun ohjaajasi pesee ja sinä katsot tai jos, on kahden hoidettava, niin sinä olet se joka pitää hoidettavaa kiinni ja ohjaajasi pesee. Ihan alkeista pitäisi hyvän ohjaajan aloittaa. Kerro suoraan ohjaajalle, että olet epävarma ja pyydä, että vääntää sinulle yksinkertaisetkin asiat rautalangasta, niin kyllä se alkaa pikku hiljaa sujua :)
Vaikka oletkin epävarma, niin ole _aktiivinen_: Kuuntele, hae tietoa, kun sinulle kerrotaan asioita, niin tee muistiinpanoja!, kysele. Jos ei tunnu olevan mitään tekemistä, kysy voitko tehdä jotain tai tutustu toimistossa kirjallisiin juttuihin. Luppoajat kannattaa käyttää myös niin, että menet vain juttelemaan potilaiden kanssa, jotka sitä kaipaavat tai teet jotain pientä virikejuttua heidän kanssaan.
Jätä kännykkä lokeroosi päiväksi! Opiskelijasta antaa todella huonon kuvan, kun tuijottelee kännykkää! Kuten sanottua, jos on luppoaikaa, niin yritä käyttää se jollain tavalla hyväksesi (potilaisiin tutustuminen eli ihmisen kohtaamisen harjoittelu on mielestäni ihan yhtä tärkeää kuin oppia hoidolliset jutut!!!).
Aina jännittää harjoittelun alussa, yritä ottaa se niin, että alkuun ei pidä mitään vielä osata, sinähän menet sinne oppimaan!
Rutiinit tuo varmuutta pesuihin ja muihin.
Opit kyllä oiket tavat.
Ei tarvitse etukäteen jännittää noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pesut on kyllä semmoinen juttu, että sitä sinua ei laitetan yksin tekemään.
Siis aluksi, opittuasi teet tietenkin itse myös:)
Se on hyvä jos sanoo tosiaan ohjaajalle että jännittää tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harjoittelun ohjaajien järjestäminen on vaikeaa, kun opiskelijoita on harjoittelemassa useita. Lisäksi opit harjoittelujaksolla eniten saman ohjaajan alaisuudessa. Eli jos joudut vaihtamasn paljon työvuoroja ei ole hyvä asia ja joudut eri ohjaajalle tai et saa ohjaajaa ollenkaan.
Jos nuo tapaamiset =terapia,? joudut tietysti menemään sinne, mutta koeta järjestää siten, että työvuoroja haittaa mahdollisimman vähän. Voitko käydä siellä kesken työvuoron ja tulla takaisin? Itse tekisin niin ja korvaisin vajaat tunnit. Itse tekidin niin, että sopisin asiasts ohjaajani kanssa. Hänelle ei toki ole pakko kertoa ettämissä käyt- voit vain sanoa, että on oma, pakollinen meno.
Kyllä sä selviät. Itse olin vuonna 1985 opiskelukaverin kanssa vastaavalla jaksolla keskussairaalan neurologisella osastolla, koska kaikki opiskelijat eivät mahtuneet silloisille tk-vuodeosastoille. Seuraavana kesänä menin töihin tk-vuodeosastolle.
Se saattaa hyvinkin olla sama paikka, johon sinä menet harjoittelemaan. Vahinko, etten ole enää siellä töissä. Tykkäsin ohjata opiskelijoita enkä ollut kellekään ilkeä. En usko, että kukaan muukaan ohjaaja haluaa ilkeillä, onhan sellainen asenne työntekoon, johon ohjausvelvollisuus kuuluu, raskas ja itsellekin vahingollinen. Hyvää jatkoa ja tervetuloa hoitoalalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä selviät. Itse olin vuonna 1985 opiskelukaverin kanssa vastaavalla jaksolla keskussairaalan neurologisella osastolla, koska kaikki opiskelijat eivät mahtuneet silloisille tk-vuodeosastoille. Seuraavana kesänä menin töihin tk-vuodeosastolle.
Se saattaa hyvinkin olla sama paikka, johon sinä menet harjoittelemaan. Vahinko, etten ole enää siellä töissä. Tykkäsin ohjata opiskelijoita enkä ollut kellekään ilkeä. En usko, että kukaan muukaan ohjaaja haluaa ilkeillä, onhan sellainen asenne työntekoon, johon ohjausvelvollisuus kuuluu, raskas ja itsellekin vahingollinen. Hyvää jatkoa ja tervetuloa hoitoalalle!
Muista tarkistaa ettei ihmisellä ole vasta-aiheisia lääkkeitä. Niitä ei kukaan muukaan tee! Et varmaan halua uskoa sitä, mutta jos ei omaiset huomauttele asioista, niin vain menee eikä kukaan vähennä lääkkeitä missään, vaikka just sinne neurologiselle tuodaan sellaiset, jotka ovat ehkä ottaneet päikkäreiltä herätessään aamulääkkeet jne.
Vierailija kirjoitti:
Lähäri, ja silti kirjoitat noin hyvää kieltä...??!?
Mistäs kolosta sinä olet kaivautunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä harjoitteluun; paikalle tuleminen on puolet onnistumisesta.
Yleensä kyllä harjoitteluissa saa varsin hyvin sumplittua kellonaikoja ja menojen sisään tekemisiä. Joku ehdotti kysymään mitä voisi tehdä, jos ei vaikuta olevan mitään tekemistä. Olen eri alalla, mutta olen havainnut että kaikissa harjoittelupaikoissa tästä ei tykätä. Ehkä paras ratkaisu olisi kysyä etukäteen, että jos tulee sellainen tilanne missä on tehnyt kaiken mitä on tehtäväksi annettu, niin miten toivoisitte että toimin sellaisessa tapauksessa. Joidenkin mielestä se millä yrittää osoittaa aktiivisuutta ja innokkuutta, voikin olla lähinnä rasittavaa...
Alue: Aihe vapaa
Vuidoasto on paras pakka oppia. Aluksi on sekavaa. Mutta onneksi noin pitkä harjoittelu. Ohjaaja ohjaa ja kysy het, jos kysyttävää. Kynnys kysyä kasvaa, kun aikaa kuluu.
Sinulla on aamu- ja iltavuorot. Laitat työvuorot siten, että tapaamiset onnistuu. Myöhässä et voi vuoroon tulla, mutta aikaisemmin voi lähteä, kun se on sovittu. Kaikki tunnit on tehtävä kuitenkin.