Lue keskustelun säännöt.
Asutko savimaalle rakennetussa talossa? Pelottaako maanvyöryt?
02.01.2021 |
Norjan maanvyöryn syy on juoksusavi. Maa on ollut kantavaa, mutta poikkeuksellisen lämmin ja sateinen aika on liuottanut maaperästä kantavaa ainesta pois. Siitä maan vetelöityminen ja romahdus.
Norjan tapahtuma ei sattunut edes kovin jyrkässä paikasss.
Kun muistelee viime talveakin, niin kyllähän nämä vuodet on todella lämpimiksi ja sateisiksi menossa. Koska täällä alkaa savipeltoihin rakennetut asuinalueet upota? Mahtaako tuossa paalutuskaan auttaa, kun koko perusta muuttuu juoksevaksi?
Kommentit (26)
Tasamaalla pellolla? No ei pelota. Asutko moreenin päällä? Pelottaako radon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vyörymä ei liene kovin todennäköistä tasamaalla?
https://crop.kaleva.fi/Hld_Yxo-uCvt0xCPvlJtat1RF40=/1400x933/smart/http…
Aika kumpuilevaa maastoa, ei todellakaan mitään tasaista.
Rinteeltä vyöryy, tasamaalla vajoaa. Jotain logiikkkaa nyt käytettyihin termeihin.
Perin harvinaisia ovat maanvyörymät Suomessa.
Joskus joku joentörmä on vyörynyt keikauttaen olkosaunan ja joskus jopa uhannut asuinrakennustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää nyt vaikka googlemapsiin ja katsokaa omilla silmillänne että tuo alue ei todellakaan ollut mitään tasamaata.
Assburger kirjoitti:
Perin harvinaisia ovat maanvyörymät Suomessa.
Joskus joku joentörmä on vyörynyt keikauttaen olkosaunan ja joskus jopa uhannut asuinrakennustakin.
Turussa vyöryi jokeen asuintalo 1800-luvulla. Kadun nimi on yhä Multavierunkatu. Lastenhoitaja ehti nostaa lapset turvaan ikkunasta, mutta meni itse jokeen talon mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän ei kyllä paljon tee eroa asukkaalle, että lähteekö talo alta vyörymällä vai vajoamalla.
Suomessa ei ole perinteisesti paljon maanvajoamia ollut, mutta nämä meidän savipellot on olleet olemassa vasta viime jääkaudesta. Tähän asti talvet ja routa on suojanneet maata.
Joo toki joku tönöbvoi järveen tai jokeen kosahtaa suomessakin mutta norjassa on korkeuserot ihan toista luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei kyllä paljon tee eroa asukkaalle, että lähteekö talo alta vyörymällä vai vajoamalla.
Suomessa ei ole perinteisesti paljon maanvajoamia ollut, mutta nämä meidän savipellot on olleet olemassa vasta viime jääkaudesta. Tähän asti talvet ja routa on suojanneet maata.
Minne se savi siitä pellolta valuisi? Pitäisi tulla varmaan sitten kolo peruskallioon sinne savupatjan alle?
Entäs ne talot, joissa kelluva laatta perustana saven päällä?
Norjassa on savea, jonka kaltaista Suomessa ei ole tai on ainakin hyvin harvinaista. Se muodostui jääkauden aikana merenpohjasta, joten siinä on suolaa ja suola on se ratkaiseva tekijä, miksi kyseinen savi voi yhtäkkiä menettää kantavuutensa täysin. (Tai itse asiassa sen suolan katoaminen.) Suomessa ei noihin aikoihin ollut merta vaan Itämeri oli järvi tai murtovesi, joten samanlaista savea ei ole voinut muodostua. Täkäläinen savi käyttäytyy eri tavalla, vaikka sekään ei nyt optimaalista rakennusmaata ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Norjan ja Suomen maaperällä taitaa olla jotakin eroa.
Tarkka voi olla, joka paikkaan ei pidä taloa laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei kyllä paljon tee eroa asukkaalle, että lähteekö talo alta vyörymällä vai vajoamalla.
Suomessa ei ole perinteisesti paljon maanvajoamia ollut, mutta nämä meidän savipellot on olleet olemassa vasta viime jääkaudesta. Tähän asti talvet ja routa on suojanneet maata.
On siinä aika iso ero, lähteekö maa alta minuutissa vai voiko sitä tuumailla rauhassa vuoden tai jopa vuosikymmeniä. Turussa vanhat talot ovat vuosikymmeniä, ehkä satakim vuotta, mutta siinä ne vaan keskustassa tönöttävät asuttuina ja kauppoja ja välissä rauhassa suunnitellaan ja tehdään jotain tukemista ja taas jatketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maanvajoamia esiintyy alueilla, joissa on rapautuvaa kalkkikivikalliota. Kun kallio syöpyy alta, voi yhtäkkiä maahan vajota reikä.
Suomessa on peruskallio graniittia, joka ei rapaudu pohjavedestä.
Ei pelota.
Pk-seutuhan on entistä merenpohjaa suurimmalta osin, joten jos esim., käyt Tikkurilassa siellä talot vajoavat pikku hiljaa. Vanhat puupaalutukset pehmenevät ja niitä sitten uusitaan. Mutta jo kymmenessäkin vuodessa talo on jo muutaman sentin alempana kuin rakentaessa. Ihan näyttävät pärjäävän siellä.
Itämeren kehitysvaiheisiin kuuluvat Litorinameri ja Yoldiameri. Nuoko olivat suolattomia meriä jos ei Suomen savikoissa ole suolaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota.
Pk-seutuhan on entistä merenpohjaa suurimmalta osin, joten jos esim., käyt Tikkurilassa siellä talot vajoavat pikku hiljaa. Vanhat puupaalutukset pehmenevät ja niitä sitten uusitaan. Mutta jo kymmenessäkin vuodessa talo on jo muutaman sentin alempana kuin rakentaessa. Ihan näyttävät pärjäävän siellä.
Maan pinta sitä paitsi nousee koko ajat pk-seudulla. Ongelma on enemmänkin Helsingin keskustan arvotalot, ettei ne tolpat siellä alla petä kun vettä ei riitä suojaamaan niitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota.
Pk-seutuhan on entistä merenpohjaa suurimmalta osin, joten jos esim., käyt Tikkurilassa siellä talot vajoavat pikku hiljaa. Vanhat puupaalutukset pehmenevät ja niitä sitten uusitaan. Mutta jo kymmenessäkin vuodessa talo on jo muutaman sentin alempana kuin rakentaessa. Ihan näyttävät pärjäävän siellä.
Meillä pallot vierii nurkkaan ja sokkelissa halkeama. Hyvin on kuitenkin talo pysynyt 80v. Pk-seutu ja savimaa. Ei pelota.
Lapsena jo pyhäkoulussa laulettiin sitä laulua missä tyhmämies rakensi talonsa hiekalle ja viisasmies kalliolle 😄
Ei, Norjassa ja Suomessa savimaat on syntyneet erilaisissa olosuhteissa. Suolan määrä ratkaisee.