Onko kenenkään lapsi keskeyttänyt leiriä?

Olen ollut ohjaajana monella leirillä, eikä se mitenkään tavatonta ole että joku lähtee kesken kotiin kun tulee ikävä. Jos leiripaikka on lähellä ja leiri on useamman yön, niin vois ehkä tulla yhdeksi yöksi kotiin ja miettiä sitten haluaako mennä takaisin? 

lapsi on 10 v.

ap

Niin ja riippuu tietysti onko kyse "vaan" koti-ikävästä, vai onko joku muu syy miksi on kurjaa (esim. kiusaamista tms.). Ainakin vanhemman kannattaa olla yhteydessä leirin vetäjiin ja jutella asiasta! Ikävänkin suhteen on merkitystä sillä, onko eka ilta vai onko leiri jo pidemmällä.

2

On. Ei siinä ole mitään hävettävää tai pahaa. Mene vain hakemaan, jos ei olo parane ja olet oikein kiltti lapselle.

Monen vuoden isos-, ohjaaja- ja apuohjaajakokemuksella voin sanoa, että usein tulee se huono hetki leirillä. Silloin vetäjien pitäisi huomata tilanne ja keksiä jotain, mikä vie huomion pois huonosta mielialasta, mutta jos mikään ei auta, on ihan ok lähteä kotiinkin. Kannattaa tosin muistuttaa lasta, että se oli vain tämä kerta, jotta ei jää kammoa leireilyä kohtaan - se kun on ihan hauskaa puuhaa :)

Ei ole. Olet täysin epäonnistunut kasvattajana.

Ymmärrettävää kun noin pieni. Itsekin aikoinaan ikävöin leireillä. Jotkut on keskeyttäneet vaihto-oppilasvuoden ulkomailla ja se maksaa vielä todella paljon. Itse sanoisin että pysyt siellä koska halusit ja se maksoi paljon.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 20:27"]

Monen vuoden isos-, ohjaaja- ja apuohjaajakokemuksella voin sanoa, että usein tulee se huono hetki leirillä. Silloin vetäjien pitäisi huomata tilanne ja keksiä jotain, mikä vie huomion pois huonosta mielialasta, mutta jos mikään ei auta, on ihan ok lähteä kotiinkin. Kannattaa tosin muistuttaa lasta, että se oli vain tämä kerta, jotta ei jää kammoa leireilyä kohtaan - se kun on ihan hauskaa puuhaa :)

[/quote]Joo nyt on eka kertaa kaupungin järjestämällä leirillä ja kamalaa on, ollut jo ihan alusta asti. Tämä on toinen ilta. Vielä olisi 1,5 pv. Seurakunnan leireistä on aina tykänyt, on ollut ehkä kolmella sellaisella.

Jos on alusta saakka ollut kamalaa, niin ei varmaan kannata pakottaa olemaan siellä. Mä hain yhden lapseni just ennen kuin menivät nukkumaan. 

Sinä yönä oli tosi onnellinen pikkutyttö kotona omassa sängyssään. =)

matkaa 100 km

Minä itse olen keskeyttänyt ne pari leiriä, joilla olen ollut.

Ihan kivoja kesäleirejä, jossa koti-ikävä vain oli aivan ylivoimainen.

Muistan kuinka harmitti vain se, kun kukaan ei meinannut ymmärtää ja uskoa haluani ja TARVETTANI päästä pois. Ei leirin vetäjät, isoset eikä isä. Viimein äitini ymmärsi pahan mielen olevan ihan oikea ja haki minut pois.

Lasta kannattaa uskoa ja kuunnella, tietenkin jokainen omansa tuntee parhaiten, mutta ei ketään pitäisi pakottaa olemaan leirillä. Joillakin ehkä hienoimmat lapsuusmuistot noilta, mutta ei kaikki ole leiri-ihmisiä.

Niin, voihan sen surkeudun syynä olla jotain muuta kuin koti-ikävä... niPoika (10v) oli viikon leirillä ja kertoi vasta jälkikäteen, että hänet oli majoitettu kaksisteen samaan mökkiin jonkun autistin kanssa, joka oli koko ajan mm. läpsinyt ja töninyt häntä. Poika itse ei varsinaisesti valita pienistä, mutta totesi ettei varmasti ikinä enää suostu lähtemään minnekään leirille, tämä kerta riitti (oli ollut kahtena kesänä aikaisemminkin). 

Minäkin kyllä ottaisin tosissani lapsen halun päästä kotiin.

Tuommoista käy, kun lapsen perusturvallisuus on epäonnistunut.

Minkä ikäisenä pistit hoitoon? Oletko läsnä lapsellesi? Onko tellä yhteistä aikaa lapsen kanssa ollut kouluvuoden aikana ja muutenkin?

joo rippileirin... sairastui epäsopivasta ruuasta. allergialista toimitettu mutta eipä onnistunut silti