Oppimisvaikeudet ärsyttää ja hävettää

Kaikki ystäväni opiskelevat hienoissa kouluissa ja ovat muutenkin aika menestyneitä elämässä. Lukevat lakia, eläinlääkäreiksi, lääkäreiksi yms..

Itse juuri ja juuri sain hyvät paperit _ammattikoulusta_..  Mun päälle on kasattu läjäpäin oppimisvaikeuksia mm. erityisvaikea lukivaikeus ja keskittymis vaikeus. On oikeen hienoa kun + 20 v osaa just ja just ilman tavuttamista lukea, matematiikkaa en koskaan ole osannut, kielistäkään en osaa kuin just ja just alkeet..

Oon lähisuvun väliin putoaja ja kuullut monesti isovanhemmiltakin, etten ole oikeutettu syntymäpäivä lahjoihin, koska olen niin surkea. Sisarukset voivat taasen saada syntymäpäivä lahjoiksi ulkomaan matkoja tai useita satoja euroja. Eikä tuo ole edes paha, mutta omat vanhemmatkin häpeää minua, vaikkei sitä koskaan minulle ääneen ole sanonut.. olen kuullut sen joko "salaa" tai joltain muulta ihmiseltä.. On osaa mitään, en ole missään hyvä ja se masentaa sekä tuohoaa mut henkisesti. En ole koskaan tuntenut sitä tunnetta, että joku olisi minusta ylpeä.

Nyt olen miettinyt ammattikorkeeseen menoa, mutta pelkään epäonnistuvani.. Onko täällä ketään joka olisi oppimisvaikeuksista huolimatta pärjännyt kohtuullisesti ammattikorkeakoulussa?