Onko mieheni sairaalloisen mustasukkainen? Pitäiskö lähteä?

Lyhyesti: ollaan oltu mieheni kanssa kimpassa nyt pari vuotta. Mieheni on kokoajan vaan mustasukkaisempi. Muuten hän on ihanin mies ketä koskaan olen tavannut, pitää mua kuin kukkaa kämmenellä, aivan täydellisen turvallinen mies, oikea unelma. Noh, kukaan ei silti ole täydellinen...

Luin eilen miehelleni ääneen sairaalloisen mustasukkaisuuden piirteitä. Hän sanoi itsekin että kuulostaa kyllä just häneltä mutta silti naurahteli eikä suostu ymmärtämään ettei se oikeasti ole normaalia. Aina onnistuu kääntämään sen jotenkin muhun, esim "no emmä olis suuttunu jos sä et olis lähteny sen kanssa kahville" argh vaikea selittää. Ei vaan ymmärrä että hänellä on asenneongelma.

-en saa jutella esim. baarissa kellekkään ilman että oma ukko on siinä myös

-en hänestä saisi käyttää kuin tietynlaisia vaatteita

-järkyttävä riita kun esim. Kerran puolessa vuodessa nään kaksin jotakin kaveripoikaa

-välilä vaikuttaa ihan salkkari-Pekalta (:D) kun oikeesti psykopaattisesti jankkaa että enkai koskaan haluisi ketään muuta, kai olen aina vaan hänen, eikai kukaan muu mies ole komeempi, kai ollaa ikuisesti yhessä jne :S

-yrittää kontrolloida tekemisiäni, aina pitäisi raportoida joka liike yms...

-jos joku mies kattoo mua edes hetken liian pitkään, mies hermostuu ja uhkaa (mulle) hakkaavansa sen äijän...

-flirttailu ja miesten kanssa nauraminen ehdottomasti kielletty

- pakonomainen syyttely ja "todisteiden" etsiminen, eikä usko edes viidennestä kerrasta kun sanon vaikka että ei, kukaan ei yrittänyt iskeä eilen...

Huoh! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mies on mulle kuitenkin aina tosi kiltti ei uhkaile ketään. Mun puolesta mies saa nähdä ketä haluaa jne. En omista häntä vaikka hän haluis selvästi mut omistaa.