~x Keskustellaan YSÄRISTÄ x~

Ysärillä oli lama, josta jotkut ei oo toipuneet vieläkään. Puoli vuosikymmentä siinä meni.

Se on No Good (Start the dance) :)

Ysäri oli ihan parasta aikaa, pääsisipä takaisin...

Voi, näitä riittäisi!

Minulla ei ollut oikein kavereita lapsena, joten äärimmäisen tärkeitä olivat kirjekaverit ja erityisen hienoa oli omistaa saksalainen kirjeystävä. Saksa olikin sitten joka todistuksessa sen jälkeen 10 :D

Ystäväkirjat olivat suosittuja ja voi miten onnellinen olin, kun ala-asteella se kouluavustaja, nuori mies, johon "kaikki" tytöt olivat ihastuneita, suostui kirjoittamaan kirjaani!

Ne muutamat kaverit joita nähtiin, niin ihan 13-14-vuotiaiksi saakka rymyttiin metsissä ja kiipeiltiin puissa, eikä siinä ollut mitään noloa. Pikkusiskon kanssa leikin vielä barbeilla kotona, kavereiden kanssa jäi tuossa iässä ne leikit pois.

Tietokonepelit olivat melko pikselimössöä, mutta ne harvat pelattiin läpi satoja kertoja. Vaikeassa paikassa lahjottiin isoveli tai joku, yleensä itseä vanhempi ja taitavempi pelaaja karkilla menemään se "paha paikka" ohi :)

Voih, hyviä muistoja.

Muistan sen yhä kuin eilisen päivän: 9-vuotias minä sain kannettavan kasettisoittimen ja nauhoitin jonkun radio-ohjelman kasetille, jossa soi Scooterin How Much Is The Fish liveversio. Istuin bussissa kohtu sukulaista ja kelasin koko kahden tunnin matkan sitä biisiä. Siitä lähtien Scooter ja konemusa on ollut tärkeässä osassa elämääni. 

Ysärillä oltiin ulkona ihan koko ajan. En juurikaan muista viettäneeni sisällä aikaa. Kirkkistä pelattiin tai tuikkista puistoissa, kujilla ja metiköissä, pienet ja teinit. Vuorenvalloitus oli ihan ehdoton ykkönen niin koulussa kuin kotikujallakin. Meille tuli pleikkari 1 ja se oli koko perheen harrastus. Isä toi piraattipelejä Venäjän työreissuiltaan :D

Lamasta muistan sen verran, että vanhemmat oli oikeastaan koko ajan töissä ja meitä sisaruksia vahti muut sukulaiset. Paikkakunnalle tuli mäkkäri ja se oli köyhälle perheelle aikamoista luksusta, kun pääsi "ulos" syömään. Parempiosaiset söi Rossossa, jonne meillä ei ollut asiaa kuin merkkipäivinä, esim. mummon viisikymppiset yms.

Parasta, mitä 90-luvulla , oli lasten piirretyt ja (Disneyn) elokuvat. Niin ja Spaissarit purkkatikkareineen, keräilytarroineen ja kuka kaveri oli mikäkin Spice Girlsin laulaja, heh. Liekö enää tuollaisia "leikitään".  Itse olin Mel C.

Ysärillä oli ihan normaalia yläasteella, että mopojen eli uusien seiskojen päätä uitettiin vessanpöntössä yms. eikä siihen opettajat puuttuneet. Koulukiusaaminen sinänsä ei ollut niin rajua kuin nykyään ja esim. tupakointi/ryyppäys oli todellakin vain yhden tai kahden ihmisen kokeilua koko luokasta. Yleensä näitä katottiin vähän kieroon. Muistan olleeni vielä 7. -luokalla kaverisynttäreillä. Lama näkyi niin, että muutettiin koko ajan ja joskus varastin kotiin näkkäriä ruokalasta. Jos tiputti lautasen tai tarjottimen tms., niin koko ruokala kääntyi taputtamaan. Hengailtiin vapaa-ajalla liikuntasalilla, urheilukentällä, rannoilla, kirjastossa parvekkeilla ja nuokkarilla. Seurattiin ihastuksia, kirjoiteltiin kaverikirjoihin. Oli "jeesusiltoja" perjantaisin, eli joku kirkon tila kellarissa auki, jonne sai mennä hengailemaan. Luin paljon Jukka Parkkisen kirjoja ja sitten sitä kauhukirjasarjaa, jossa oli pääkallokuvioinen perhonen/yökkönen tunnuksena kyseisestä sarjasta. Huh, ei pidä unohtaa Noidan käsikirjaa! Todella pitkä jono koko ajan. Meillä ei ollut kotona tietokonetta vielä ysärillä, joten pelailtiin ja käytiin armottoman hitaassa netissä kirjastossa.

Koe-eläinpuisto! o/

Radio mafia ja Pertti Salovaaran HEINÄHÄSSÄKKÄ.

Oli hauska radio-ohjelma.

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Muistan, ihan parasta! :D