Olen äitipuoli, haluatko kysyä jotakin?
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:06"]Ymmärrän,että lapsille oli myös tosi haastavaa saada äitipuoli, kun isänsä kanssa olivat olleet niin pitkään keskenään.
[/quote]
Minäkin olen äitipuoli ja lapset olivat pitkään kolmestaan isän kanssa (näkevät kyllä äitiäänkin paljon), mutta ei se kyllä kovin haasteellista tuntunut lapsille olevan kun minä ja lapseni tultiin kuvioihin. Itseasiassa miehen lapset sanoivat että olisi tosi kiva jos mekin asuttaisiin heillä. Vuoden verran tapailtiin ennen yhteenmuuttoa. Toki pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, mutta lapset olivat kovasti innoissaan minusta ja lapsestani. Olivat silloin 8 ja 5 vuotiaat. Isä ja ex eronneet silloin kun nuorempi oli ihan pieni ja isä pitänyt lapsia alusta asti n puolet kuukaudesta. Lapset ovat omastakin mielestäni hämmästyttävän hyvin suhtautuneet. Nykyään tulevat kanssani paremmin toimeen kuin oman äitinsä kanssa, vaikka minä pidän tiukempaa kuriakin ja vaadin enemmän tekemään kotitöitä ym. Äidin luona asuvat kuin pellossa eikä siellä tarvi siivota yhtään omia jälkiään.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:06"]Ymmärrän,että lapsille oli myös tosi haastavaa saada äitipuoli, kun isänsä kanssa olivat olleet niin pitkään keskenään.
[/quote]
Minäkin olen äitipuoli ja lapset olivat pitkään kolmestaan isän kanssa (näkevät kyllä äitiäänkin paljon), mutta ei se kyllä kovin haasteellista tuntunut lapsille olevan kun minä ja lapseni tultiin kuvioihin. Itseasiassa miehen lapset sanoivat että olisi tosi kiva jos mekin asuttaisiin heillä. Vuoden verran tapailtiin ennen yhteenmuuttoa. Toki pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, mutta lapset olivat kovasti innoissaan minusta ja lapsestani. Olivat silloin 8 ja 5 vuotiaat. Isä ja ex eronneet silloin kun nuorempi oli ihan pieni ja isä pitänyt lapsia alusta asti n puolet kuukaudesta. Lapset ovat omastakin mielestäni hämmästyttävän hyvin suhtautuneet. Nykyään tulevat kanssani paremmin toimeen kuin oman äitinsä kanssa, vaikka minä pidän tiukempaa kuriakin ja vaadin enemmän tekemään kotitöitä ym. Äidin luona asuvat kuin pellossa eikä siellä tarvi siivota yhtään omia jälkiään.
[/quote]
& se kyssäri oli?
Miksi juuri tämä määritelmä? Varmaan monta muutakin sinusta saisi.
Ihan vaan siksi, kun täällä palstalla ä-puolet ovat saaneet aika paljon negatiivista kommentointia..
4: sinun määr.otelmäsi mukaan kyllä.Itse en määrittelisi niin.Itseasiassa nosta hattua meille ä-puolille, jotka hoitavat toisen synnyttämää lasta, lähes kuin omaansa.
Lähes siksi, että uskon biologista lastaan rakastavan jotenkin erityisesti.Itselläni ei ole biolapsia.
Onko teillä jotain uusperhe ongelmia?:)
Meillä on välillä ollut mutta rakastan kyllä isäpuolta siinä missä omaakin
On, ihan kauheeta vuoristorataa välillä! Oli aika haaste sinkuslle hypätä lapsiperheen arkeen ja yrittää kehittää yhteiset säännöt ja tavat...Meillä siis tilanne, että lasten bioäiti ei ole kuvioissa mukana, vaan lapset 100% meillä.
Ymmärrän,että lapsille oli myös tosi haastavaa saada äitipuoli, kun isänsä kanssa olivat olleet niin pitkään keskenään.
Mikä on yllättänyt eniten? lasten iät ja lukumäärä, kuinka usein ovat teillä?
T. Toinen varaäiti
Asutaan siis kaikki saman katon alla, bioäitiä ei ole. Lapsia kolme, kaikki alakoululaisia. Yllättänyt ehkä eniten se arki kokonaan, ikinä ei saa olla yksin, lähes aina joku lapsista on kotona.Lisäksi kuvittelin, että en ikinä huuda lapsille..aijaiaijaettä, huudahdan minä ..tuntuu että koko ajan pitää vahtia/rajoittaa menoa jne.
Mikä sai sinut päättämään, että sinusta on tähän vai teitkö vain hypyn tuntemattomaan?
Ja eniten yllätti ystävien kommentit(joilla omia lapsia) : no eihän ne sun lapsia ole, ei sun tartte niille tehdä ruokaa, huolehtia tms. Ihan mahdotonta olisi asua tässä, jos olisin näkymätön, en tekisi ruokaa kun mies on poissa tai selvittelyissä riitoja..ystäväni eivät tunnu ymmärtävän, että arkeni on nykyisin ihan samanlaista kuin heidä, oikeiden äitien.
12: rakastuin niin julmetusti tuohon mieheen! En suoraan sanoen ajatellut vaan heittäydyin ja uskoin,että muut asiat kyllä järjestyy.
Itse olen karsastanut sellaista, kun miesystävä tulee poikansa kanssa meille olemaan useammaksi päiväksi, etten saisi komentaa hänen poikaansa. Ollaan sentään minun kotonani, minä päätän miten täällä saa olla.
Terveisiä toiselta samanlaiselta. Olen ollut "koko ikäni" äitipuoli: ensin ekan mieheni kolmelle lapselle, joiden äiti oli äärimmäisen vähän kuvioissa. Silloinkin lapsille huusi ja lähetti heidät parin tunnin vierailuyrityksen jälkeen takaisin kotiin. Hoidin heidän päiväkoti- ja koululaisiansa ja kaiken huolenpidon kuin äiti. Liitto särkyi muista syistä, ei lasten takia.
Tapasin 10v myöhemmin nykyiseni, hänellä oli 2 lasta. 10 vuotta nyt äitipuolena mennyt.
Tärkeä rooli tämäkin, puolikas äiti on yhtä lailla vastuussa perheen lapsista, olivat omia tai lainattuja.
Up