Kertokaa eronneet naiset joilla on lapsia vuoroviikoin

Kertokaa nyt. Eronneena vuoroviikkoisänä en pysty ymmärtämään tätä naisten hinkua pahoinpidellä lapsiaan. Eikö yhteen voi muuttaa sitten vanhemmalla iällä jos siltä silloin tuntuu?

Olen elänyt tällaisessa suhteessa jo monta vuotta. Kumppanini on työorientoitunut vela, joten hänellekin järjestely sopii hyvin. Ei se tietenkään muuten onnistuisikaan.

Missä sä tapaat lapsiasi niillä omilla vuoroviikoillasi? Eli sä haluut naisen vain vuoroviikoin tyydyttään sun tarpeet?

No en ole ollut vielä missään parisuhteessa eron jälkeen. Ei vaan ole tarvetta. Omilla viikoilla näen välillä paria miestä, joiden kanssa pidetään vaan hauskaa. Jos suhteeseen alan, en ota miestä jolla on myös lapsia. Paitsi jos ne on jo edes lähes aikuisia. Yhteen en kyllä muuta kenenkään kanssa ihan helpolla.

Mun nähdäkseni naiset ei oikein enää muunlaista suhdetta haluakaan, jos edes erillissuhdetta. Korkeintaan rusinat pullasta. Ei enää arkea yhdenkään miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Missä sä tapaat lapsiasi niillä omilla vuoroviikoillasi? Eli sä haluut naisen vain vuoroviikoin tyydyttään sun tarpeet?

Vapailla viikoilla lapset ovat äidillään enkä tapaa heitä. Lapsiviikoilla lapset ovat luonani. Tätä järjestelyä kutsutaan vuoroviikkoasumiseksi. Jännää ettet ole ikinä tälläisestä kuullut. En halua sekoittaa lasteni elämää uusilla aikuisilla enkä varsinkaan uusilla sisaruksilla. Uusperhekuviot ovat vahingollisia lapsille. Jos haluaisin uusperheen niin sitten ilmeisesti haluaisin naisen tyydyttämään tarpeeni 24/7? Eikö olisi aika itsekästä pistää tuo tarve lasteni hyvinvoinnin yläpuolelle? Kuitenkin lähes jokainen eronnut nainen tekee juuri noin..