Voihan!!! Tapasin ihanan miehen ja nyt parin kk

Ei kait kukaan mies näytellääkseen itke. Oikeasti varaam kova paikka, etenkin jos sinä moitit menneisyyttä. Voihan olla puhtain jauhoin liikkeillä.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 08:45"]

Ei kait kukaan mies näytellääkseen itke. Oikeasti varaam kova paikka, etenkin jos sinä moitit menneisyyttä. Voihan olla puhtain jauhoin liikkeillä.

[/quote]

Heti alkuun sanon että itse olen mies ja mielestäni miehille kuuluu oikeus itkeä silloin kun sen paikka on. Mutta olen myös sitä mieltä - jo oman kokemukseni perusteella - että miehilläkin on yleistyneet ns. näytösitkut.

Nyt tiedät mitkä ovat tämän suhteen riskit ja sinä itse päätät kestätkö "paineet" ilman että tulet vainoharhaiseksi kyttääjäksi sillä jos se ukko sinua pettää niin ei siinä vahtiminen auta.

Minua ainakin tuollainen itkeminen menneisyyden takia ärsyttäisi ja epäilisin että on vähän enemmänkin esitystä ja säälipisteiden keruuta.

Kyllä tuon ikäisen ihmisen pitäisi seisoa omien tekojen takana ja jos todella haluaa muuttua niin ei siinä itkut auta vaan teot.

Suhtautuisin kyllä erittäin suurella epäilyksellä mieheen, joka on avioliiton aikanakin pettänyt toistuvasti. Sinkkuajan runsas kumppanien määrä ei itselleni olisi turn-off, mutta kaikenlainen pettäminen, ja vielä kun ei ole kertatapaus, olisi kyllä ja paha.

No ei se niin kovin ihana voi loppupeleissä olla jos suhteet ei oikein kestä. Puhumattakaaan pettämisestä. Forget it. 

Tuossa siis lähes 30v avioliitto ja omien sanojensa mukaan vaimo oli pettänyt ensin, kuka tietää....käytännössä n. 25v ajan ollut joku sivusuhde ja siihen päälle irtopanoja. Noista naisista n.20 oli ennen avioliittoa, mutta silti avioliiton aikanakin on ehtinyt olla useampi kymmen. Voi hemmetti!! Minä kun luulin löytäväni elämäni miehen :````(

Pikkuhiljaa alkaa rapisemaan miehestä uutuudenviehätys ja ihanuus, alat näkemään asioita realistisesta näkökulmasta. Mieti nyt tarkkaan, onko hän sellainen mies, jonka rinnallesi edelleen haluat. Mitä muita "luurankoja" sieltä löytyy?

En usko löytyvän muita luurankoja, tätä hän on minulle nyt asian kerrottuaan pariin kertaan itkenyt ja sanoo että et usko miten onnellinen olisi jos tehdyn voisi muuttaa tekemättömäksi. Niin niin....no se mikä aavistuksen häiritsee on alkoholin käyttö, mutta se on aivan normaalia...itse en vain välitä juoda lasia kahta enempää, eikä mieskään mitään olutta tissuttele, tai väkeviä juom mutta työhön liittyen näitä tilaisuuksia on aika paljon ja joskus vkonloppuna kun ostamme plon viiniä, se pitäisi jotenkin hörästä tunnissa parissa...siitä en tykkää ja mieskin sanonut että ennen käytti alkoholia enemmän ja iso osa noista mokailuista ja naisjutuista olisi jääneet väliin jos ei olisi mitään ottanut. Mieti tässä nyt sitten mitä hänen kanssaan halua + että ikäeroahan meillä jonkinverran on....

ap

Onko se uskollisuus sitten niin iso juttu? Jos teillä on mukavaa keskenänne, haittaako se kauheasti jos mies katselee joskus vieraisiin pöytiin jos itse et ole läsnä? En siis puolustele tai ota kantaa, mietin vaan omaltakin kannaltani, koska olen taipuvainen pettämään, muttei ne sivujutut vaikuta mitenkään siihen ykkösjuttuun. Jotkut ihmiset vaan ovat jotenkin lyhytjännitteisempiä, mutta siksi ehkä hauskempia ja elävät enemmän hetkessä.

Mä en jatkaisi, niin se vaan on. Pelimies on pelimies, ja nytkin peli päällä...

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:55"]

seurustelun jälkeen kuulin että hänellä on ollut n.60-70 naista ja viitisen naista näistä niin, että heidän kanssaan oli perätysten usemman vuoden suhde, ja sanomattakin tietysti selvää että avioliiton aikana. Noh, mies sanoo että on 55v ikään menneessä ehtinyt näkee ja kokee kaiken, eikä enää halua sotkeentua tuollaisiin suhteisiin, sillä ne kuluttaa enemmän kuin antaa. Uskonko vai enkö??Muuttuuko tuollainen ikinä ja eikö teistä tuo määrä ole aika huikea?

N43v, itsellä takana 3 suhdetta joista yksi oli siis 20v avioliitto

[/quote]

Ei mies siitä mihinkään muutu. Nyt tiedät mitä olet saamassa ja on aika tehdä valinta otatko hänet vai et! Sitten on turha itkeä jälkikäteen asiasta.

Mistä sen tidetää puhuuko mies vaikka ihan omiaan?

Toisaalta, pitääkö meidän aina "tuomita" ihmiset menneisyytensä vuoksi? Eikö ihmistä voi lähtökohtaisesti kohdata omana nykyisenä itsenään, ilman menneisyyden taakkaa? En tiedä kannattaako ottaa riskiä, mutta mielestäni ihannemaailmassa uskomme ihmiseen ja tämän kykyyn muuttua. Entä jos oletkin juuri se nainen, joka saa hänet unohtamaan moiset seikkailut ja sähellykset?

Tsemppiä, tällaiset valinnat ei koskaan ole helppoja! :)

Mihis se tiikeri raidoistaan pääsee tai kettu karvoistaan.. itkee hetken, hellyttää sun sydämen (=saat kunnian olla vakipano) ja a vot, ruohoa on vihreämpää ja sitä on lisää aidan toisella puolen (sivupanot)...

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 12:21"]

En usko löytyvän muita luurankoja, tätä hän on minulle nyt asian kerrottuaan pariin kertaan itkenyt ja sanoo että et usko miten onnellinen olisi jos tehdyn voisi muuttaa tekemättömäksi. Niin niin....no se mikä aavistuksen häiritsee on alkoholin käyttö, mutta se on aivan normaalia...itse en vain välitä juoda lasia kahta enempää, eikä mieskään mitään olutta tissuttele, tai väkeviä juom mutta työhön liittyen näitä tilaisuuksia on aika paljon ja joskus vkonloppuna kun ostamme plon viiniä, se pitäisi jotenkin hörästä tunnissa parissa...siitä en tykkää ja mieskin sanonut että ennen käytti alkoholia enemmän ja iso osa noista mokailuista ja naisjutuista olisi jääneet väliin jos ei olisi mitään ottanut. Mieti tässä nyt sitten mitä hänen kanssaan halua + että ikäeroahan meillä jonkinverran on....

ap

[/quote]

Itkemistä, itsesääliä ja alkoholia.

Toki miehellä on oikeus itkuun ja katumiseen - mutta eipä tuo kovin vakuuttavalta vaikuta. Näin siis miehen ajattelemana.

Minä en määrittele ketään heidän menneisyyden perusteella vaan haluan tutustua itse ja tehdä omat arvioni. Tärkeintä on kuintekin millainen ihminen on minun kanssani ja miten hän minua kohtelee. Sitä voi jäädä paljon hyvää kokematta, jos pelkää. Se mikä ei tapa, todellakin hajoittaa, mutta aina sitä kuitenkin saa itsensä läjään entistä vahvempana.

Kaikki ihmiset, jotka on sinun elämässä tai tulee sinun elämään, tulee tavalla tai toisella loukkaamaan tai satuttamaan jossain vaiheessa, tai on jo satuttanut, mutta itse päättää sen ketä on sen arvoinen, että hänet pitää elämässään.

Aika yksinäistä olisi, jos kaikki rajattaisiin pois sattumisen pelossa.

Mies on liian vanha ja käytetty ja varmasti ihan tohkeissaan uudesta, nuoremmasta naisystävästä. Siinä sopii parit itkut tirauttaa, jos se vain suinkin parantaa tilannetta.

Entä sitten?! Eihän tuo naisten määrä ole paha ole, ikääkin sentään. Ja mikä on pahinta mitä muka voisi tapahtua?! Kyllä sinun iässä pitäisi jo uskaltaa vähän riskejäkin ottaa. Jäät kuitenkin henkiin ja pärjäät vaikka pahin tapahtuisikin. Pitääkö stiä kaiken aina mennä tismalleen oikein niin kuin "raamatussa" sanotaan.