Rauhallinen ja kiltti lapsi on nykyään usein todella äkänen

Lapsi on 5v.
Lapsen isän kanssa erottu jo 3v sitten, yhteishuoltajuus ja lapsen hoito menee fifty- fifty.
Lapsi ollut aina rauhallinen, kiltti, vähän arka liikkuja.
Nykyään on rohkeampi, kiipeilee ja rymyää enemmän, puhuu todella paljon, on iloinen ja huumorintajuinen. Kiltti lapsi ja ihana, mutta nyt on alkanut esiintymään voimakasta uhmaa.
Lapsi saattaa olla aggressiivinen ja heitellä tavaroita. Olen pari vuotta ollu avoliitossa nykyisen mieheni kanssa. Lapsi suhtautuu mieheeni välillä positiivisesti, mutta välillä vihamielisesti. Nyt vihamielisyys on korostnut kun huomaan että lapsen uhma on nyt päällä.
Joskus kun mieheni juttelee lapselle ihan normaalisti, lapsi suuttuu ihan mistä tahansa sanomisesta. Eilenkin lapsi suuttuessaan juoksi miestä kohti ja huusi ja löi.

Päiväkodissa lapsi käyttäytyy mallikkaasti ja kiltisti. Minulle lapsi kiukuttelee, on nykyään lyhyt pinna ja tavarta saattaa lentää jos joku ei onnistu.
Isän luona kuulemma on tosi iloinen ja rauhallinen ( kysyin isältä onko hänen luona lapsella ollut vastaavaa uhma- käyttäytymistä). isä ei kuulemma voisi kuvitellakaan millainen
lapsi on suuttuessaan kun ei ole koskaan nähnyt sanomansa mukaan lapsen suuttuvan. Lapsi on kuulemma aina kiltti ja rauhallinen isän luona.

Minun ja lapsen isän välit ei ole parhaat mahdolliset, meillä aikoinaan omat vaikeutemme. Lapsen asioista pystymme sopimaan, emme hirveästi juttele ylimääräisiä.
Avauduin lapsen isälle lapsen käytöksestä. Mielestäni olisi hyvä jos isäkin puhuisi lapselle että äiidnkään luona ei saa käyttäytyä huonosti jne. Ehdotinkin tätä.
Isän vastaus oli että ” meillä on aina tiukat säännöt siitä mitä saa tehdä ja mitä ei.”
Isä myös pohti olisiko vika avopuolisossani ja että tiedänkö mitä tapahtuu selkäni takana kun lapsi on kaksin avopuolisoni kanssa.
Sen tiedän että kaikki sujuu heillä hyvin kun itse olen esim töissä, he puuhastelevat ja lapsi aina sanoo että oli kiva päivä.
Tiedän että aikoinaan lapsen isä on puhunut pahaa miehestäni lapsen kuullen, nykyään kuulemma ei.
Lapsi kertoi itse että on isänsä luona joskus kiusannut lemmikkiä ja lemmikki nyt ei halua tulla lähelle. Eli isän luona on ollut huonoa käytöstä myös. Näyttäisi siltä että isä ei halua tätä minulle myöntää, vaan vastaa että ” kaikki on täysellisesti”.
Onko tavallista että lapsi on uhmakas vain toiselle vanhemmalleen ja toista tottelee paremmin?
Toki lapsen isä on luonteeltaan hiljainen ja vähäsanainen. Itse olen räiskyvämpi ja kotona kyllä puhun ja ja puin ristiriitoja miehen kanssa
joskus isoäänisesti.