En uskalla tulla raskaaksi jos miehelle käy jotain
Mulla on aivan sairas pelko siitä, että mies kuolee sinä aikana kun omen raskaana. Lastenhankinta alkaisi olla ajankohtaista mutta näen painajaisia ja saan kauhukohtauksia aiheesta. Miehellä on sydänsairaus joka tosin ei vaikuta arkielämään mitenkään eikä ole koskaan mitään kohtauksia saanut, mutta pelkään että saa ja kuolee siihen. Haluaisin vahtia häntä raskaana ollessani 24/7.
Onko kohtalotovereita?
Kommentit (11)
Olen 31 ja mies 33, ei siis varsinaisesti hopeakettu 😁
Sydänvika ollut miehellä lapsesta saakka ja silloin operoitu mutta elää tosiaan ihan normaalia elämää.
Kenelle vaan voi sattua mitä vaan.
Ahdistuneisuutesi on liiallista ja invalidisoivaa. Voisitko hakea siihen apua?
Onko se sydänsairaus perinnöllistä?
Pitääkö miehesi vahtia sinua koko ajan? Voit kuolla minä hetkenä hyvänsä, jos vaikka syöt yksin ja ruoanpala juuttuu kurkkuusi tai kävelet ulkona ja auto ajaa päälle.
Vierailija kirjoitti:
Onko se sydänsairaus perinnöllistä?
Tämä on ainoa asia, josta minä olisin huolissani. Elämässä voi tulla epämukaviakin yllätyksiä. Raskaana ollessa minäkin välillä mietin miten pärjäisin, jos miehelle tapahtuisi jotain ja joskus pelkäsinkin onko jotain sattunut, kun mies tulikin töistä vartin normaalia myöhemmin, vaikka tiesin, että todennäköisesti samalla kyydillä kulkeva työkaveri on vain vitkutellut töistä lähdön kanssa. Ahdistuksen iskiessä mietin asiaa siltä kantilta, että ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen perheen perustamisesta, olin täysin valmis hankkimaan lapsen vaikka yksinänikin, joten varmasti pärjäisin lapsen kanssa vähintään yhtä hyvin kuin muutkin yh-äidit.
Ajattelin asiaa siis lapsen kannalta tässä, mutta tosiasiassa puolison menettäminen herkkänä ajankohtana olisi varmasti niin invalidisoivaa, että elämän ollessa muutoksen myllerryksessä jo muutenkin, tuskin kykenisi ajattelemaan näin positiivisesti, mutta niin kauan kuin mitään ei tapahdu, on turha upota epätoivoon. Jos miehesi sydänsairaus on hoidossa, älä vajoa pelkoon vaan yritä keskittyä positiivisiin asioihin. Pelon takia ei kannata luopua unelmista. Silti siihen pelkoon kannattaa hakea apua jo hyvissä ajoin, ettei oireisto pahene, koska jos sitten päädyt kuitenkin raskaaksi, stressi vaikuttaa negatiivisesti lapseen jo raskausaikana ja toivoisin sinulle onnellista raskautta ja perhe-elämää miehesi kanssa :)
Voihan käydä niinkuin, että sitten kun lapsi syntyy, niin ehkä et enää muista ja ehdi ihan niin paljon ylihuolehtia miehestä.
Voit itse heittää veivisi ennen miestäsi. Kellään ei ole takeita.
Mites vaikka henkivakuutus miehelle?
Eikö silloin kannattaisi tehdä lapsi nopeasti? Jos puolisolle käy jotain, kenen kanssa teet?
"Hopeaketun" kanssa ei tosiaan kannata lisääntyä, jos ei ole valmis yksinhuoltajaksi.