Mitä mieltä mielipahan ulkoistamisesta valtiolle?

Terapiatakuusta keskustellaan tällä hetkellä. Minulla tulee kohta mitta täyteen tätä. Joko yhteiskunnassa on jotain vikaa tai tavassa käsitellä ongelmia. Ovatko kaikki ihmiset tosiaan hulluja, vai onko meillä taipumus ulkoistaa kaikki normaalit kriisit lähipiiristämme kehotuksella hakea apua. Ei siis vain kestetä jos jollain on paha mieli vähän pitempään, vaikka syy olisi luonnollinen ja ohimenevä. Ei kai kaikkia asioita voi tunkea julkiselle sektorille kun valtion rahat eivät muutenkaan riitä.