Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hylkääminen yhteisön sisällä.

Vierailija
25.04.2014 |

noin vuosi sitten totesimme, että meidät on hyljätty uskonnollisen yhteisön sisällä. Perhettämme lakattiin tervehtimästä. Kylä jossa asumme on pieni, ja meistä liikkui todella alhaisia juoruja. Siitä kuka juorut on laittanut liikkeelle, ei ole tietoa. Myös sisarukseni, joita asuu samalla kylällä, meni tähän mukaan ja välit viilenivät olemattomiin. He kielsivät lapsiaan leikkimästä meidän lasten kanssa ja lopettivat yhteydenpitoyritykset seinään. Kuitenkin meillä on vahva tuttavapiiri ei uskovaisista. Myös lapsillamme on paljon kavereita uskonnollisen yhteisön ulkopuolelta. Kun huomasimme asian, se kirpaisi kyllä kovasti, etenkin lapsia, jotka menettivät serkuistaan hyvät kaverit. Kuitenkin elämämme jatkui hyvänä, voin sanoa että jopa parempana kuin silloin, kun olimme vielä tiiviisti yhteisöön tervetulleita.

 

Nyt tilanne on se, että meihin on alettu ottamaan sisarusten aloitteesta yhteyttä. Pyydelty kylään jne. Kukaan kuitenkaan ei ole kertonut syytä, miksi meidät aikanaan hyljättiin. Olen suhtautunut näihin asiallisesti, mutta en kuitenkaan enään haluaisi olla kovin aktiivisesti heidän kanssaan tekemisissä. Ystäväpiirimme on kuitenkin muuttunut tässä ajassa ja olemme koko perhe täänhetkiseen tilanteeseen tyytyväisiä. En kanna kaunaa hylkäämisestä ja olen jo sinut asian kanssa. Nyt kun he ovat huomanneet, ettei me vanhemmat olla halukkaita enään aktiiviseen yhteydenpitoon, he ovat laittaneet lapsensa asialle, eli serkukset pyytävät nyt meidän lapsiaan esim. kaupungille.

 

En oikeen tiedä, miten asiaan pitäisi suhtautua. Lapset ihmettelivät aikanaan, miksi serkkunsa heille yhtäkkiä selkänsä käänsivät ja ovat surreet aika tavalla asiaa. Sinänsä yhteyden otto on positiivinen asia, mutta en missään tapauksessa haluaisi, että lapsemme joutuisivat hyljätyksi kavereista uudellee. 

 

Mitä siis tekisitte tässä tilanteessa? antaisitteko lasten tavata serkkujaan vai pitää erillään kokonaan tuosta yhteisöstä.

 

Tunteena jännä, kun ensin oltiin hyviä kavereita ja kylästeltiin, sitten heidän puoleltaan ei yhtäkkiä tunnettu/tervehditty ja nyt taas yritetään ottaa kontaktia.... Mikä ihme tässä on taustalla?

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
25.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Antaisin varmaan lasten tavata serkkuja. Olettaen että serkut eivät ole omasta tahdostaan heitä hylänneet vaan vanhempiensa määräyksestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yksi