Masennuksesta yksin parantuminen

Kuinka ootte parantunut esimerkiksi keskivaikeasta masennuksesta?

Psykologin mukaan itselläni oli keskivaikea masennus. Itse pääsin masennuksestani irti ja kehon kivuista, kun pääsin palkkatyöhön. Juokseminenkin auttoi kipuihin ja ehkä outoa mutta sydämen sykkeen kuunteleminen myös. Minulle oltiin määrätty tätä työpaikkaa paljon aikaisemmin triptyliä ja sain siitä tosi rankkoja harhoja ja pelkotiloja (pelkäsin esimerkiksi avomiestäni ja telkkaria). (Triptyl oli tarkoitettu nukahtamisvaikeuksiin ja kipuun.) Ja loppu vaihe oli vihannes olotila enkä nukkunut koko yönä. Olin kuin kehoni vanki.

Jokin aika sitten tuli Yle Teemalta Ahdistuksen aikakausi- dokumentti ja se jotenkin aukasi silmäni. Ja jotenkin tuntuu, että masennus diagnosoidaan jokaiselle, joka tuntee jonkinlaista pahaa oloa (esim. pitkäaikainen kiputila kehossa, läheisen kuolema, koulukiusaaminen,  yms.).

En tiedä sitten diagnosoitiinko minut väärin vai onko masennusta loppujen lopuksi olemassa (tunteet kyllä ovat aitoja). Koska käytännössä itse paransin itseni. (Minulla on aina ollut käsitys, että sairaus parannetaan lääkkeillä ja lääkärillä.) Ja sain työpaikan ja kykenin vaativaan työhön. Työt loppui liian aikaisin, mutta heti uutta suunnitelmaa vaan aloin miettiä ja kohta oon ollut melkein puoli vuotta työkokeilussa.