Mannerheimristin ritari Kauko ei olisi kantanut laukkuja torniossa!

Kauko Tuomala tuhosi saman aamun aikana 8 panssaria ja 2 rynnäkkötykkiä – sitten tuli täysosuma, jonka jäljet näkyvät autenttisessa valokuvassa.

Yksi rintamalla kaatuneista Mannerheim-ristin ritareista oli Kauko Tuomala. Hänen pst-tykki asemaansa tuli täysosuma kesällä 1944.

TYKKIASEMASTA oli jäljellä oikeastaan pelkkä kuoppa. Sen edessä oli harvaa rikki ammuttua metsää, maantie ja tuhottu panssarivaunu. Puolustusvoimien SA-Kuva-palvelusta löytyvät autenttiset kuvat kertovat karua kieltä: kuvatietojen mukaan se on taistelussa kaatuneen Mannerheim-ristin ritarin kaatumispaikka.

Alikersantti Kauko Tuomala (1918–1944) taisteli tuossa Antrean Revonkylässä tien varressa olleessa tykkiasemassa, joka sai taistelussa täysosuman 26.6.1944. Tätä ennen 25-vuotias pst-tykin johtaja oli ollut kiivaassa taistelussa. Useita tankkeja oli jyrännyt kohti suomalaisten asemia, mutta Tuomala oli tuhonnut niitä yksi toisensa jälkeen 75 mm:n pst-tykillä.

Kenraalimajuri Aaro Pajari teki saman tien esityksen Tuomalan nimittämisestä Mannerheim-ristin ritariksi. Se hyväksyttiin Päämajassa pikavauhtia. Kauko Tuomala nimitettiin Marskin ritariksi numero 134 päivämäärällä 27.6.1944.

”ALIKERSANTTI Tuomala tuhosi 26.6.44 vihollisen ankaraa hyökkäystä Päätien lohkolla torjuttaessa 8 panssarivaunua, 2 rynnäkkötykkiä ja 4 vetotraktoria kaatuen itse tykin tuhoutuessa. Teollaan alikersantti Tuomala vaikutti ratkaisevasti siihen, että vihollisen hyökkäys tuli torjutuksi.”

Kuvaus on varsin tiivis, eikä siinä ole sitä useita tunteja kestäneen taistelun dramatiikkaa. Sitä on esimerkiksi tapauksesta kirjoitetussa jutussa, joka julkaistiin Kansa taisteli -lehden numerossa 3/1957.

Jutussa kerrottiin mm. siitä, miten tykkiaseman lähelle tuli niin paljon kranaatteja, että räjähdyksistä lentänyt hiekka oli saada tykin lukon juuttumaan. Se piti avata kirveellä. Tykkiä ei voitu myöskään siirtää tulen alta pois.

– Alikersantti Tuomala kasvoi noiden raskaitten aamutuntien aikana hiljaisesta pojasta sankariksi. Vähän väliä hän tarkisti havaintoja tähtäyskaukoputken läpi, ja hänen hiestä kosteat, likaiset kasvonsa hehkuivat innosta teräskypärän alla, Kansa taisteli -lehdessä kirjoitettiin.

TUOMALA oli syntynyt Orimattilassa, mutta hän asui ennen sotia Humppilassa. Hän oli töissä eri maatiloilla ja käynyt Mustialan maamieskoulun.

Tuomala lähti talvisotaan juuri 21 vuotta täytettyään. Hän oli kiväärimiehenä ja kirjurina JR 39:ssä Laatokan Karjalassa. Kotiinpaluu sotareissulta oli traaginen – sankarin jäännökset kannettiin puupalttoossa Humppilan sankarihautausmaalle.

Kauko Tuomalan serkusta tuli niin ikään Mannerheim-ristin ritari, peräti kaksinkertainen sellainen. Hän oli hävittäjä-ässä Hasse Wind.

Lähde: Heikki Lehtonen: Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945 (Minerva).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007661285.html

Tämmöisellä se Kauko täräytteli punikkivaunuja