en vaan jaksa
Pakko johonki purkaa tää ahdistus.
Kun tuntuu etten jaksa elää tätä elämää enää. Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta, nuorin ihan vauva, jota täysimetän.
Mies tekee työtä, jonka vuoksi on joka viikko vähintään yhden yön poissa kotoa ja muinakin päivinä 6-12tuntia töissä. Siis seitsemän päivää viikossa. Tämä ei kuitenkaan näy perheen elintasossa kuin hyvin vähän.
Hellyyttä ja seksiä ei ole ollut useaan kuukauteen, reilusti yli puoli vuotta mennyt. Pusuja ja haleja lähes päivittäin mutta ei mitään muuta.
Olen niin väsynyt tähän ja oikeasti jos olisin tiennyt että elämä menee tälläiseksi vauvaa ei olisi koskaan tehty. Montamontamonta kertaa olen toivonut vauvan kuolevan. Vielä useammin olen miettinyt itsemurhaa.
En usko voivani koskaan enää olla onnellinen.
Varo toiveitasi. Saattavat toteutuakin. Kun yhtäkkiä huomaat, että lapsi onkin vammainen, syytät itseäsi noista ajatuksista loppuelämäsi.
Hae apua masennukseen ja uupumiseen neuvolasta ja MTT:sta.