Halituksen saldo: 47 miljardia velkaa

Kataisen ministerivuosien tulos: 47 miljardia euroa velkaa

Kataisen ministerivuosina kansantuote ja tuottavuus polkivat paikallaan, mutta velka paisui


Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ilmoitti lauantai-iltana, että hänen pääministerikautensa loppuu kesäkuussa puolueen valittua uuden puheenjohtajan hänen tilalleen.

Moni hallituspuolueen puheenjohtaja kehui Kataista hänen kärsivällisestä ja sopua rakentavasta työstään pääministerinä. Mutta millainen on Kataisen ministerikausi kansantalouden numeroiden valossa?

Jyrki Katainen aloitti ministeriuransa valtiovarainministerinä Matti Vanhasen (kesk) II hallituksessa huhtikuussa 2007. Pääministeriksi hän tuli kesäkuussa 2011.

Näiden seitsemän vuoden aikana maailmaa on ravistellut finanssikriisi. Viennistä elävä Suomi on samalla kokenut teollisuuden rakennemuutoksen. Matkapuhelinvalmistaja Nokia luhistui, eurooppalaisesta metalliteollisuudessa laskusuhdanne iski ilmat pihalle ja metsäteollisuudessa painopaperin kysyntä laski rajusti. Valtion velka kasvoi 63 miljardista 110 miljardiin euroon, ja talousmittarit näyttävät synkkiä lukuja.

Onko kaikki Kataisen syytä?

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen nauraa pitkään kuullessaan epäreilun kysymyksen. Sitten hän vastaa:

"Ei tämä kauhean hienolta näytä. Bruttokansantuotteessa ollaan vuoden 2006 tasolla. Eli ollaan poljettu paikoillaan."

Lehtiselle rakennemuutoksen ja finanssikriisin yhtäaikaisuus tuo mieleen 1990-luvun laman. "Silloin oli yleinen lama ja Neuvostoliiton romahdus. Tuntuu, että historia toistaa itseään. Aina ollaan lastuna laineilla."

Ilkka Lehtisen mielestä kansantalouden luvuista näkee sen, että Suomessa on eletty hyvin samalla lailla kuin 2007, vaikka tulot ovat romahtaneet.

Lehtinen huomaa, että tuottavuuden kasvu on seitsemän vuoden keskivertona laskettuna nolla. "Tuottavuus ei ole noussut vuoden 2006 jälkeen yhtään."



Lehtisen mielestä Kataisen ainoa kansantalouden kannalta olennainen virhe on vuoden 2007 kallis palkkaratkaisu. "Se oli töppäys, mutta ei talous ihmeellisesti parempi olisi ilman sitäkään."

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma vertaa Kataisen ministerivuosia myös vuoteen 1918 ja 1930-lukuun.

"Luvut on tosi hurjia."

Siksi hän antaa Kataiselle ministerivuosista kouluarvosanaksi "hyvän kahdeksikon".

"Hän ei ole pystynyt kääntämään tilannetta voitoksi, mutta voi olla, että vaatisi yli-ihmisen kykyjä", Kuisma perustelee. "Hän on pitänyt talouden jotenkuten pystyssä ja estänyt katastrofiskenaarion."

Taloushistorioitsija Kuisman mukaan Suomen talousvaikeudet tulivat ulkoisena shokkina, jota ei osattu hoitaa.

"Siinä Suomi ei profiloitunut edukseen, vaan meni ison joukon mukana. Mutta niinhän useimmat menevät."

Tyylipisteitä Katainen saa maltillisuudesta ja sovittelevaisuudesta. "Hänellä on ollut samalla määrätietoinen pyrkimys pitää julkinen talous hallinnassa."

Pääministeri Kataisen miinuspuolelle Kuisma kirjaa "verouudistuksen farssin ja soten hieromisen, joka loi epäluottamusta".

Kuisman mielestä yksi Vanhasen ja Kataisen hallitusten ansio on sekin, että kansantuotteen melkein 10 prosentin lasku on tapahtunut niin pehmeästi, että 80 prosenttia väestöstä ei romahdusta ole juuri arjessa huomannut. Se johtuu valtion runsaasta velanotosta.

Kuisman mukaan Katainen puhuu talouskurista, mutta on toiminut valtion velan osalta toisin. "Katainen on Suomen ensimmäinen keynesiläinen [taantuman aikaan vahvasti elvyttävä], vaikka muuta väittää", Kuisma sanoo vuosien 2006–2013 lukuja tarkastellessaan.


Kaaviokuvin varustettu juttu:

http://www.hs.fi/talous/Kataisen+ministerivuosien+tulos+47+miljardia+euroa+velkaa/a1397110791148