Mua pidetään ankeana ihmisenä naaman takia

No ei ehkä pelkästään naaman, vaan olemuksen.

Mulla on siis todella tuiman näköinen naama, värityskin on aika tummanpuhuva (vaatteet, hiukset). Näytän kai usein siltä, että murjotan tai olen surullinen.

Mua ärsyttää se, ettei ihmiset tavallaan suostu työntämään tätä ensivaikutelmaa taka-alalle edes sen jälkeen, kun tutustuvat muhun. Nauran nimittäin paljon, olen mielestäni ihan hauska ja itseironinen, puheliaskin kunhan pääsen alku-ujoudesta eroon. Iloitsen pienistä asioista enkä mielelläni arvostele ihmisiä esim. ulkonäöstä, koska se on itselleni arka paikka.

Ihmiset vaan on vähän sellaisia, että se mitä näkee, on kaikki mitä on olemassa. Jos joku näyttää iloiselta ja symppikseltä, se varmaan myös on sitä. Jos joku on vihaisen näköinen, niin se sitten ehdottomasti on sellanen mörökölli.

Nimimerkillä jäyhä jököttäjä.