Välittämisen vai kyttäämisen koodi?

Uusi kyttäyskoodi vaarantaa nuorten oikeusturvan ja tietosuojan

Laittomat ja epäeettiset huoliluokitukset on korvannut uusi välittämisen koodi. 

"Mikkelissä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uutta tapaa puuttua nuorten ongelmiin ( välittämisen koodi). Nuorisotyössä on otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä, johon aikuiset voivat kirjata huolensa nuoresta. Kun riittävän moni aikuinen on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, puuttuu etsivä nuorisotyö peliin.

Mikkeliläisen nuorisotyön käyttöönottaman uuden toimintamallin ydin on tietojärjestelmä, johon kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä pääsee käsiksi. Kun aikuisella herää huoli nuoresta, hän kirjaa järjestelmään nuoren nimen, syntymäajan ja yhteystiedot. Kun kaksi aikuista on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, ottaa nuorisotyö yhteyttä nuoren vanhempiin ja kysyy lupaa puuttua nuoren asioihin. Nuorisotyöntekijät kutsuvat toimintaa liputtamiseksi. Kaksi liputusta johtaa toimintaan."

http://yle.fi/uutiset/jere_lintsaa_ja_masentuu__huolikoodi_herattaa_auttajat/7169681

http://yle.fi/uutiset/kokeilussa_uusi_tapa_auttaa_nuoria_-_valittamisen_ohjelma_vai_musta_lista/7097551

Tässä juristin näkemys: 

"Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tuntea syvää huolta suunnitteilla olevista lasten ja nuorten valvonnan keinoista. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi saada uusi keino tunnistamaan ongelmalapsi. Kahden viranomaisen huolestuminen johtaisi ”hälytykseen” (HS 11.9.).

Ennen kuin suunnittelijoiden annetaan jatkaa nuorison tasapainoisen kehityksen vaarantamista, pitäisi pohtia, mistä varhaisessa puuttumisessa on kyse. 2000 -luvulta on kertynyt riittävästi näyttöä siitä, että sillä on aikaansaatu lastenkotiyrittäjien liiketoiminnan kukoistus, ei sen sijaan tukea lapsille.

Kannattaisi pohtia myös asenteita. Ovatko lapset todella niin pahatapaisia, että tällainen ilmiantojärjestelmä on syytä ottaa käyttöön? Onko ylipäänsä valvonta ja pakkokeinot oikea tapa kasvattaa nuoria?

Viimeisen kymmenen vuoden ajan maamme kuntiin on ajettu varhaisen puuttumisen huoli puheeksi -koulutusta. 1.1.2008 voimaan astunut lastensuojelulaki pohjaa tälle ajatukselle. Puuttuminen kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa viranomaiselle. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen, mutta käytäntö on osoittanut, että huolen työtavat keskittyvät yksinomaan tyypittelemään ja leimaamaan lapsia. Lapsesta on tullut tarkkailun kohde päivähoidossa, terveydenhoidossa ja koulussa. Huoli-työntekijät seulovat lapsia huoliluokkiin subjektiivisten havaintojensa perusteella, mututuntumalla. Kunnissamme tehdään huolikartoituksia ja Stakes on v. 2001-2002 huolikartoittanut  n. 30 000 lasta.

Huoliluokittelun kehitelleet tutkijatkin ovat ilmaisseet hätähuutonsa lasten leimaamista vastaan. Suunnitelmat ovat ristiriidassa uusimpien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan huostaanotetut lapset ovat syrjäytyneitä. Teini-iässä laitoshoitoon sijoitetuista pojista oli 23-24 -vuotiaana neljäsosa oli joko työttömänä tai eläkkeellä.

Varhainen puuttuminen on epäonnistunut, lapset eivät ole saaneet sellaista tukea elämälleen, joka olisi mahdollistanut oman paikan löytämisen yhteiskunnassa. Lapsiperheitä tukevia peruspalveluja on ajettu alas, ja lastensuojelun ns avohuollon tukitoimia ei ole olemassa. Valvonnan keinoja kehitetään, mutta auttamisen keinoja ei. Huolen oikeaksi todisteluun on kehitelty kirjava joukko erilaisia keinoja, joilla maailman terveimmistä suomalaisvauvoista saadaan puristetuksi sairaita koululaisia."

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/18-silmukka-kiristyy

Kertokaa kokemuksenne tästä varhaisesta "välittämisestä" te välittämisen koodilla merkityt nuoret!