Lue keskustelun säännöt.
Itsemurhalla uhkailu - miten suhtautua?
31.03.2014 |
Vanhempi siskoni kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ja vuosien varrella hän on lukuisia kertoja uhannut vahingoittaa itseään ja jopa tappaa itsensä. Kerran hän on itsemurhaa yrittänyt, mutta hän itsekin myönsi jälkikäteen, että halusi pääasiassa tuolloin saada huomiota poikaystävältään eikä oikeasti halunnut kuolla.
Viime aikoina itsemurhapuheet ovat eksyneet lukuisia kertoja keskusteluihin. Yleensä kyseessä ei ole mikään avautuminen ongelmista vaan suoranainen uhkailu ja kiristäminen. Siskoni vaatii vanhemmiltani rahaa ruokaan, ja kun nämä eivät suostu antamaan rahaa noin vain vaan menevät mieluummin siskon kanssa kauppaan ja maksavat siellä ostokset, sisko vetää itsemurhan esiin. Kuulemma jos hän on niin arvoton ihminen, ettei hänelle voi edes rahaa antaa, niin kaipa hän voi sitten saman tien tappaa itsensä. Hän on myös suoraan sanonut äidillemme, että äiti on osasyyllinen siskon itsemurha-aikeisiin.
Miten tällaisiin uhkauksiin pitäisi suhtautua? Vanhempamme ovat yrittäneet auttaa siskoa maksamalla tämän hoidon, mutta sisko jättää tapaamiset väliin. Eivät vanhempamme voi 27-vuotiasta naista kädestä kiinni pitäen viedä psykiatrille. Sairaalaan häntä ei voi viedä, koska hän ei ole psykoosissa tai muussa akuutissa tilassa, jota voitaisiin siellä hoitaa. Ei kai uhkauksiin voi alistuakaan, mutta samalla tuntuu kovin kylmältä vain kohauttaa olkapäitä, kun toinen sanoo haluavansa kuolla.
Kommentit (27)
Tuollainen itsemurhalla yhkailu on yleensä vain uhkailua. Ei aikomustakaan tehdä sitä, saada vain tahtonsa periksi. Mä en menisi mukaan tuollaiseen, vaan tekisin miten haluan.
Yleensähän ne jotka tekevät itsemurhan, niin heidän omaisesta ovat oikeasti yllättyneitä ja ihmeissään eivätkö ymmärrä miksi kyseinen ihminen päätyi siihen ratkaisuun. He eivät uhkaile joka päivä asialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta se kolmonen vaan puhuu, nää on nähty..
En ole samaa mieltä kolmosen kanssa. Samalla tavalla ne uhkailijatkin saattavat tappaa itsensä, tosin monet MYÖS saattavat usein uhkailla saadakseen vain huomiota ja tahtonsa läpi. Mutta mitenpä tiedät?
Kuten eka vastaaja sanoi; pakkohoitoon. Yksi pakkohoidon kriteeri on että potilas on vaaraksi itselleen. Sehän on sitten lääkärin arvioitavissa, mutta yksi kriteereistä se on.
Paljon jaksamista tilanteeseen. Tiedän, tuollainen tilanne on kuin päätään hakkaisi seinään, kun toinen ei vain suostu apua ottamaan vastaan vaikka hän selvästi voi pahoin.
Kyllähän tuo kaksisuuntainen oikeesti on tappava tauti. Ehkä siskosi tarvitsee sitä rahaa esim. laskuihin joista ei kehtaa kertoa? Antaisin rahaa, tekisin mitä vaan... Aikaa kun ei saa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä sanoa, mutta valmistaudu hautajaisiin.
mä suhtautuisin niihin ehkä niin jos ihminen sellainen kenen kanssa voi puhua niin keskustelisin siitä kuolemasta. Kysyisin miten aiot tappaa itsesi ja minkälaiset hautajaiset haluat. Sitten kysyisin mitä jää kaipaamaan ja onko jotain asioita miten tuon uhkailun saisi loppumaan.
Itse en ole uhkaillut juurikaan mutta muutamalle ihmiselle olen puhunut itsemurha-ajatuksista ja tuollaiset vastaukset ovat olleet mielestäni parhaimpia ja olen saanut lisä-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti, ihmiset jotka ovat koko elämänsä tai vaikka vain 10 vuotta joutuneet elämään tuollaisen ihmisen kanssa, ovat aika loppu. Omat ja sukulaisten rahat on aika äkkiä tuhlattu, jos jokaiseen vaatimukseen suostuu. Mites sitten enää autat lastasi, kun sitä rahaa ei enää ole? Eli kauppaan vain mukaan maksamaan ostoksia ja huomioikaa muuten häntä, ei rahalla, koska se tuskin auttaa mihinkään.
Jos hän tappaa joku päivä itsensä kuitenkin, niin sehän ei ole sun vika, ei sun vanhempien eikä kenenkään muun kuin hänen itsensä. Kukaan ei tapa itseään sen takia 27 vuotiaana, jos ei saa ruokarahaa käteisenä! Silloin syy on paljon syvemmällä ettekä te ole sitä voineet estää, koska hän ei edes suostu käymään hoidoissa.
Mulla on elämässä tullut eteen aivan liikaa noita itsarilla uhkailijoita: mun ex-poikaystävä uhkaili aina itsarilla, kun olin jättämässä häntä. Kappas kummaa, hän ei tehnyt itsemurhaa, vaikka jätin hänet.
Mun äiti on uhkaillut rekan alle ajamisella, jos mun isä jättää hänet. Elää edelleen.
Mun sukulaisen avovaimo uhkaili aina itsemurhalla, jos kaikki ei mennyt kuten hän halusi. Lukittautui vessaan tappamaan itsensä, mutta hänkin elää vielä.
Sitten on pari sellaista, jotka vain tekivät itsemurhan ilman mitään ennakkovaroitusta, kukaan ei olisi osannut aavistaakaan, että he edes ajattelivat sellaista.
Ei Suomessa noin vain laiteta pakkohoitoon vaikka uhkailisikin noin. Vaikka olisi yrittänyt itsemurhaa voidaa kotiuttaa seuraavana päivänä. Kamalassa tilanteessa vanhempasi ovat, varmasti todella raskasta heille. Ei heitä voi syyllistää jos eivät halua antaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:22"]
Kyllähän tuo kaksisuuntainen oikeesti on tappava tauti. Ehkä siskosi tarvitsee sitä rahaa esim. laskuihin joista ei kehtaa kertoa? Antaisin rahaa, tekisin mitä vaan... Aikaa kun ei saa takaisin.
[/quote]
Vanhemmillamme menee tuhansia euroja vuodessa siskoni elättämiseen. Maksavat vuokran, laskut, ostivat juuri uuden tietokoneen ja puhelimen ja niin pois päin. Juuri meni useampi sata euroa siskon pikavippimaksuihin. Aikaisemmin he antoivat siskolle rahaa omaan käyttöön, mutta rahat hävisivät hetkessä, kun hän antoi ne poikaystävälleen tai käytti ne juhlimiseen. Eli aikaisemmin oli juuri tuo asenne, että antavat mieluummin rahaa kuin näkevät siskon kärsivän, mutta nyt vajaassa kymmenessä vuodessa on tullut huomattua, ettei raha hänen ongelmiaan ratkaise, päinvastoin. Siskoa tämä muutos asenteessa ei taas miellytä.
Aloitusviestissä saatan kuulostaa kylmältä ja kyyniseltä, mutta tosiasiassa tämä asia ahdistaa minua aivan hirveästi. Itken iltaisin, kun kaipaan siskoa, jonka kanssa vielä teininä mietin mielelläni aikaa. Lapsena olimme todella läheisiä. Siskoni hävisi viime syksynä useammaksi viikoksi, ja joka hetki vain mietin, että nyt hän on oikeasti sitten toteuttanut uhkauksensa.
- ap
Pitää istua sopimaan miten toimitaan. Kyllä aikuisen pitää ottaa vastuu omista raha-asioistaan. Jos ei kelpaa se että joku maksaa kaupassa ostokset ja alkaa kiristämään itsemurhalla niin tottakai se on muiden HYVÄKSIKÄYTTÖÄ!
Ihan sama mihin laittaa 300 euroa esim. silloinhan saa vaan apua siellä kaupassa joku maksaa ja se 300 jää sitten muuhun!
Olen laittanut välit tälläisiin ihmisiin poikki. Koskaan en tule saamaan rahojani takaisin vaikka "lainasin" rahan. Tuollainen verenimijä olettaa että HÄN sen rahan tarvitsee minua enempi -kehtaakin.
Kun hän saa rahaa: oma napa on taas tärkeämpi kuin minun takaisin maksuni.
Ei voi toisia uhkailla itsemurhalla. Ja itsemurhan tekijä on ainoa joka on asiasta vastuussa: ei muut. Kamalaa toisten syyllistämistä. Väittää muita "osasyyllisiksi" on naurettavaa koska ei itsemurhallekaan ole "syyllistä", jokainen täältä joskus kuolee ja jokkut tappaa itsensä. Se että syyllistää muita, on hyväksikäyttöä, alistamista.
Katkaisisin välit jos pitää rahaa vaan syytää toiselle ja toinen vaan syyllistää muita mennentullen.
Omassa lähipiirissä on tälläisiä siis muutama, en minäkään voi mennä muille sanomaan miten muiden pitää toimia. On todettu masennusta, alkoholismia yms. Pakkohoitoon välillä passitettu arvioon eikä silti ole laitoskuntoisia.. Minusta se on muiden kiusaamista. Eikä tuollaiseen voida mennä mukaan loputtomiin.
Äitinä ymmärrän huolen lapsen pärjäämisestä mutta kyllä ihmiset on vastuussa itsestään, jos joku tässä nyrpistelee nenäänsä että pitää vaan maksaa ja kuunnella niin pötyä! Kyllä se reppanakin joutuu olemaan samassa sopassa kuin me muutkin. Hyväksikäyttöä tuollainen toiminta on. Passitatte ihmisen arvioon ja jos sitten pääsee pihalle niin ei ole vaaraksi muille ja puhuu vaan täyttä lööperiä ja käyttää teitä hyväkseen. Niin pahaa kuin se onkin niin osa meistä vaan on sellaisia, rajansa kaikella. Itse "autoin" 10 vuotta tälläisiä ihmisiä. Siinä menee paljon rahaa ja paljon omaa aikaa murehtiessa tappaako toinen itsensä. Elää yhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää sinä ja vanhempanne perheterapiaan. Oikeasti, se on parasta mitä voitte myös isosiskolle antaa. Saisitte ohjausta, tietoa ja tukea siskosi kanssa toimimiseen.
kyllä tuohon pitää saada hoito mukaan mun ystävällä on kakssuuntanen ja hänellä on holhooja joka antaa rahaa juuri tuon takia että raha-asiat on sössitty. Eli pahimmassa tapauksessa vanhempien pitää lopettaa rahan antaminen ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Silloin tulee apuun yhteiskunta.
Surullista ja kamalaa mutta niin se on tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko on mielenvikainen. Hän voi tehdä itsemurhan tai olla tekemättä. Vaikka hän onkin varmasti rakas, helpotushan se monelle olisi. Anteeksi nyt kun sanon näin, mutta varmasti hän on teidän vanhemmillennekin raskas taakka, ja sitä raskaammaksi käy, kun he vanhenevat. Eivät he jaksa 80-vuotiaina enää huolehtia hullusta lapsesta, joka uhkailee ties millä milloinkin. Hautaan hän heidät ajaa.
Minunkin isä on kertonut miten näki jonkun uutisen että tietyssä paikassa oli nainen kuollut junan alle, soitteli siitä poliisista tuntomerkkejä. Se on kamalaa, eikä tuollainen ole enää asia josta pitäisi muiden vaan sietää.
Yhä: se on hyväksikäyttöä jos mennään vaan ja ryypätään. Minunkin vanhemmat ostaa välillä huonekaluja uuteen asuntoon. Vanhan asunnon kun menettää kun ei maksa vuokria, huonekalut "jää" sinne vanhaan asuntoo (ei -ne myydään) ja taas haetaan uusia huonekaluja ja myydään kun on rahapulaa. Tuo on ikävä kierre eikä siinä oikeasti ole muusta kyse kuin siitä että ME annetaan siihen mahdollisuus jos lähdetään mukaan tuohon tukemaan.
13, jolla on oikeus myös siihen että saa ostaa jotain. Mun elämä sitten on sen rvoista että maksan velkani, laskuni ja maksan sisaruksen dokaamisen? Ei.
Odotan että se maksaa osan, ennenkö maksan mitään lisää... Ja sekös jotakuta sapettaa. Menis töihin. Ei mun tartte olla mikään maksumies.
Kolmonen on oikeassa. Pelkkää kiristystä, itsarilla uhkailevat yrittävät vain manipuloida muita eivätkä toteuta uhkaustaan. Ysin mainitsemat itsetuhoisista ajatuksista kertovat ovat sitten taas eri asia kuin nämä "jollet tee kuten haluan, tapan itseni ja se on sinun syysi!"
Eipä ole ihme, että Suomessa tehdään niin paljon itsemurhia, kun ihmisten suhtautuminen on tällaista. Jokainen uhkaus on oikeasti häätähuuto.
Entinen poikaystäväni oli todella mustasukkainen. Aloimme seurustella mun lukioaikoina. Luulin rakastavani häntä oikeasti. Muutimme pian yhteen ja elimme mun opintotuella/-lainalla. Hän teki töitä isänsä firmassa saamatta palkkaa. Isä hakkasi poikaansa, poika minua. En kertonut kenellekään. Kerran tosin miehen isä hermostui poikaansa, kun hän heitti kahvinkeittimen päälleni vierailun aikana. Liian kuumaa kahvia kuulemma oli. Minä kestin, pari murtunutta kylkiluuta ja yksi keskenmeno, mustelmia, kunnes rahanpuutteessa hain iltatöitä. Siellä tapasin naisen, joka oli myös paossa töissä miestänsä. Hänen tuellaan uskalsin jättää poikaystäväni. Tuli tekstareita itsemurhasta, menin takaisin. Väsyin, lähdin taas. Nyt tuli tarkoin kuvailtu hetki itsemurhasta. Mulla ei ollut paikkaa mihin mennä, menin kotiin. Sama paska jatkui, käsi ja solisluu murtui. Lähdin taas. Nyt hän soitteli sukulaiset läpi ja kertoi mun pettäneen häntä. Sukulaisten suosikkipoka sai olla kultapallilla, minä lähdin tyhjin käsin. Ja jatkuvat uhkailut itsemurhalla. Tapan itteni, en voi olla ilman sua. Ostin pyssyn, ajan rekkaa päin, hirttäydyn, hyppään jokeen, yms. Liftasin Tampereelle ja pääsin turvakotiin. Viisi vuotta jo on ja ex on edelleen hengissä. 2 lasta kahdelle eri muijalle. Onneksi en ole yksi niistä. Jos joku tosissaan haluaa tappaa ittensä, niin ei siitä voi kukaan syyllistyä. Suurin osa varmaan juuri vain uhkaa saadakseen tahtonsa läpi, syyllistää ja alistaa. Mä edelleen elin pelon alla, vaikka välimatkaa oli melkein 200km, mies oli luvannut hakkaamisestani 100€/lyönti. Vaihdoin nimeni, kun kuulin tuon välikäsien kautta ja vaihdoin maisemaa.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2014 klo 12:36"]
Ei Suomessa noin vain laiteta pakkohoitoon vaikka uhkailisikin noin. Vaikka olisi yrittänyt itsemurhaa voidaa kotiuttaa seuraavana päivänä. Kamalassa tilanteessa vanhempasi ovat, varmasti todella raskasta heille. Ei heitä voi syyllistää jos eivät halua antaa rahaa.
[/quote]
Tämä on valitettavasti totta. Soitin itse aikoinaan ambulanssin, kun siskoni oli vetänyt alkoholia ja lääkkeitä sekaisin, ja toivoin hänen saavan apua. Sisko kotiutettiin seuraavana aamuna, koska hän oli todennut sairaalassa, että kyseessä oli pelkkä hätähuuto, kun oli tullut riitaa poikaystävän kanssa. Ja tosiasiahan oli, että sisko oli vetänyt sen verran vähän pillereitä, että olisi todennäköisesti selvinnyt ilman minkäänlaista väliintuloa. Lisäksi hän nappasi lääkkeet vanhempiemme luona, jossa hän varmasti tiesi tulevansa löydetyksi melko pian.
Tuokin kokemus on vielä yli kahden vuoden jälkeen tuoreessa muistissa. Kun löysin siskon itsemurhaviestin ja hänet makaamasta velttona sängystä. Kun jouduin soittamaan hätäkeskukseen ja tenttaamaan hourivalta siskolta, että montako pilleriä hän on syönyt. Ja sitten samalla saan kuulla siskolta huutoa siitä, kuinka olen naiivi helppoa elämää elelevä porvari, koska opiskelen yliopistossa ja käyn töissä.
- ap
P.S. Kiitos kaikista viesteistä. Otan kyllä neuvosta vaarin ja ehdotan perheterapiaa, vaikka olemmekin jo kaikki lapset aikuisia.
Pakkohoitoon. Hän on vaaraksi itselleen.