"Pakotatteko" yli 10-vuotiaita

Meillä ei tarvitse onneksi pakottaa, tykkävät mennä itse, kun pihalla paljonkavereita. Jos eivät ole menneet muuten illan aikana niin pyydän mukaan koiralenkille.

Iät 11 ja 8 v

Mä olin se joka ottaa 12v lenkille mukaan. Me siis asutaan sellasessa paikassa, ettei lasta voisi yksin edes tuupata pihalle, jos on kaveri niin voi leikkiä sillai, että on ikkunasta näkyvissä kuitenkin. Tottahan se on, ettei tuon ikäinen mitään hiekkalaatikkoa kaiva, mutta kyllä minusta tämä koko liikkumaan opettaminen on ihan aikuisista kiinni. Jos kavereita on niin silloin on tietysti helpompi kun voi pelata jotakin, mutta yksin on aika tylsää olla ulkona, jos ei ole tekemistä, turha sitä on kieltää. Aika harvat lapset varmaan yksikseen jaksaa harjoitella edes skeittausta tms, kun sekin on hauskempaa yhdessä. Jos aikuiset ei anna esimerkkiä ja keksi tekemistä ulkona/liiku/kaivele puutarhaa tms, niin turha sitä on toivoa, että lapsistakaan mitäân suuria ulkoilmaihmisiä/himoliikkujia tulee. Jos ei itseä ulkoilu kiinnosta, niin kai te nyt edes viette lapsia uimahalliin, liikuntaharrastuksiin, jne? Tuli mieleen, ettâ onko tässä kyse edes ulkoilun lisäâmisestä vai siitä, että saadaan lapset hetkeksi muualle.

Kavereiden seuraa mitenkään vähättelemättä, kyllä minäkin kannustaisin ottamaan isommankin lapsen mukaan ulkoilemaan vanhemman kanssa. Esikoisemme on 10-v. poika, ja vaikka hänellä on koulussa ihan hyvin kavereita (ja silloin tällöin tapaavat vapaa-ajalla), hän itse haluaa viettää vapaa-ajan pääasiassa perheen kanssa. Ja kyllä, minustakin on tullut pihafutiksen ja -sählyn pelaaja, eikä ole kyllä tehnyt yhtään pahaa omalle kunnolle :) Mukana on sitten vielä nuorempi poika. Emme ole mitään periaatteellisia ulkoilijoita, eli jos on ihan kamalat säät, olemme paljon sisällä. Hyvillä säillä saatamme ulkoilla tosi paljon, ja nytkin pojat ovat keskenään ulkona pyöräilemässä/leikkimässä. Ulkona tarkkailemme lisäksi paljon luontoa tai teemme pihahommia, en pidä siitä asenteesta, että ulkoilu olisi jotain pakkopullaa, jota täytyy suorittaa tietty tuntimäärä päivässä.

En. Mitä se lapsi siellä yksinään tekee, kun kukaan muukaan ei ulkona ole?

ainut, miten saan mukisematta ulos on se, että ehdotan, että lähdetään yhdessä kävelle kauppaan, ja lapsi saa karkkia...

Kyllä "pakotetaan", mutta yleensä menevät itse mieluusti ulos. Mutta jos alkaa näyttää siltä, että tietsikan ääressä vietetään aikaa tunteja, niin sitten kone kiinni ja ulos.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:20"]

Meillä on selkeä sääntö, että ulos menee lasten kanssa  joko isä tai äiti. Ei siis ole vaihtoehtoa, että lapsi ulos ja vanhemmat tekevät omiaan sisällä. Esimerkin voima. Eikä ole tarvis pelata lasten kanssa palloa, nyt voi laittaa pihaa kuntoon jne. mutta olennaista on se, että lasta ei tungeta ulos perheestä siksi, että äidin mielestä lapsen pitää mennä ulos.

[/quote] Vai on teillä sellaiset selkeät säännöt! :-D Anteeksi, mutta vähän omituiselle vaikuttaa. Meillä on kolme lasta ja jos (kun) sisällä on tekemistä, en todellakaan mene ulos päivystämään ja nyppimään pihaa. Ihan varmasti lapset saavat keksiä tekemistä itse, meillä vanhemmilla ei ole mitään sääntöä lähteä ulos. Ajatus olisi suorastaan hupaisa, että koko perheenä kuljemme koko ajan, oli lapset sitten vaikka 10-12 vuotiaita! Ja vaikka heillä olisi kymmenen kaveria pihalla, niin äitee lähtee myös! Sisällä kyllä ei silloin mitään tapahdu ja asiat eivät edisty, mutta äitee lähtee lasten kanssa ulkoilemaan! Puhutko oikeasti yli 10 vuotiaista lapsista vai alle kouluikäisistä? :-)

[/quote]

Puhun oikeasti kaikenikäisistä lapsista. Kaikki meistä eivät asu betonilaatikoissa kaupungissa, joten oletusarvoisesti meillä ei ole pihassa muita kuin omat lapset.

En ole koskaan ymmärtänyt äitejä, jotka pakottavat lapset ulos, mutta jäävät itse sisälle. Kyseessä on pelkkä laiskuus, koska kaupungissa näkee, miten nuo ulkoilijat hengailevat kauppakeskuksissa ja taloyhtiöitten kellaritiloissa. Vanhemmille ei ole tärkeää lasten ulkoilu vaan se, että kun niistä on koko päivä oltu erossa, niin ei niiden kanssa haluta olla töitten jälkeenkään.

Jos siitä ulkoilusta tekee hirveän numeron ja pakkopullaa, niin äkkiähän se menee siihen, että saa pakottaa. Meillä ulkoilusta ei ole tehty koskaan numeroa, ei edes alle kouluikäisten kanssa. Jos joku päivä ei ole haluttanut ulos, niin ok. Nyt kun ovat jo isompia, niin eipä tarvitse pakottaa pihalle. Kun sanoo, että käykäähän välillä pihalla, kun on niin nätti ilmakin, niin hyvillä mielin menevät. Myös ne yli 10-vuotiaat. Elleivät sitten ole ehtineet jo itse sen pihalle menon hoksata.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 17:12"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:20"]

Meillä on selkeä sääntö, että ulos menee lasten kanssa  joko isä tai äiti. Ei siis ole vaihtoehtoa, että lapsi ulos ja vanhemmat tekevät omiaan sisällä. Esimerkin voima. Eikä ole tarvis pelata lasten kanssa palloa, nyt voi laittaa pihaa kuntoon jne. mutta olennaista on se, että lasta ei tungeta ulos perheestä siksi, että äidin mielestä lapsen pitää mennä ulos.

[/quote] Vai on teillä sellaiset selkeät säännöt! :-D Anteeksi, mutta vähän omituiselle vaikuttaa. Meillä on kolme lasta ja jos (kun) sisällä on tekemistä, en todellakaan mene ulos päivystämään ja nyppimään pihaa. Ihan varmasti lapset saavat keksiä tekemistä itse, meillä vanhemmilla ei ole mitään sääntöä lähteä ulos. Ajatus olisi suorastaan hupaisa, että koko perheenä kuljemme koko ajan, oli lapset sitten vaikka 10-12 vuotiaita! Ja vaikka heillä olisi kymmenen kaveria pihalla, niin äitee lähtee myös! Sisällä kyllä ei silloin mitään tapahdu ja asiat eivät edisty, mutta äitee lähtee lasten kanssa ulkoilemaan! Puhutko oikeasti yli 10 vuotiaista lapsista vai alle kouluikäisistä? :-)

[/quote]

Puhun oikeasti kaikenikäisistä lapsista. Kaikki meistä eivät asu betonilaatikoissa kaupungissa, joten oletusarvoisesti meillä ei ole pihassa muita kuin omat lapset.

En ole koskaan ymmärtänyt äitejä, jotka pakottavat lapset ulos, mutta jäävät itse sisälle. Kyseessä on pelkkä laiskuus, koska kaupungissa näkee, miten nuo ulkoilijat hengailevat kauppakeskuksissa ja taloyhtiöitten kellaritiloissa. Vanhemmille ei ole tärkeää lasten ulkoilu vaan se, että kun niistä on koko päivä oltu erossa, niin ei niiden kanssa haluta olla töitten jälkeenkään.

[/quote]

Meillä ei ole periaatetta, että minun pitäisi mennä lasten kanssa ulos, jos he viihtyvät siellä yksinkin/keskenään, mutta kyllä minustakin tuntuisi tosi hullulta pakottaa lapsia ulos epämääräisesti vain "jotain tekemään", jos itse jäisin sisälle. Meillä tuo esikoinen on siis 10, kohta 11, ja vaikea kuvitella, että yhtäkkiä alkaisi ihan hirveästi karsastaa seuraani. Toki yhdessä tekeminen muuttuu, mutta en oikeasti pidä minään ihanteena tai välttämättömyytenä, että hän ei murrosiässä mahtuisi jalkakäytävälle viereeni kävelemään tai kuuntelemaan muuttolintujen tuloa. Minusta on surullista, että pikkulapsiin panostetaan ihan täysillä, mutta kun koulu alkaa, ihanne onkin lapsi, joka mahdollisimman paljon viilettää kavereiden kanssa teillä tietymättömillä, ja murrosiässä perheen parissa viihtyvästä pitäisi jo huolestua! Toisaalta ihmetellään sitä, miten vuorovaikutus lasten/nuorten kanssa on niin vaikeaa ja miksi ne käyttäytyvät huonosti, kun olemme kunnollinen perhe, ja toisaalta yritetään täysin voimin tyrkkiä heitä ulos perheestä. Tehkää yhdessä asioita, niin ulkona kuin sisälläkin :)

43

13 veetä en pakota. Tai en pysty enää pakottamaan. Jos sellaista yrittäisin, niin teini varmasti haraisi vastaan. Menee ulos silloin kun huvittaa.

Miksi niiden lasten täytyy mennä ulos? Minä tulen töistä noin 17.00 enkä ole nähnyt lapsia kuin aamulla. Miksi ihmeessä käskisin ne ulos sen sijaan, että yrittäisin olla osa elämäänsä ja tekisimme jotain yhdessä tai edes olisimme samassa tilassa. Ihan hullua ajatella, että näkisin lapsia vain vartin verran aamulla ja saman verran illalla ja antaisin "kylän kasvattaa". Mitä äitiyttä sellainen on?