Olenko aivan väärässä?

Mä en tunne ainuttakaan miestä, jonka miesihanne olisi isotissinen, tyhjäpäinen nainen.



Kuten armaani sanoo, luonne on se tärkein asia. Tietenkin se on!



Veikkaan, ap, että etsit vääristä paikoista. Ihania miehiä on! Mutta sitten ei itsekään saa olla niin ronkeli niiden muiden ehtojen kanssa. Usein nämä kultasydämet eivät ole varakkaita, eivätkä perinteisessä mielessä hyvännäköisiä (minulle rakkaani on täydellinen adonis) jne. Mutta se mieli! Oi! Uskomatonta kuinka ihania he ovatkaan mieleltään. :)



Välittäviä, rakastavia miehiä, joille perhe on tärkeä ja joiden arvomaailmassa hyvyys on korkealla sijalla.

En taida olla ronkeli.. tai en tiedä. Arvostan miehessä sitä että osaa tehdä töitä, kuuntelee ja aivan ihanaa olisi jos omistaisi mielipiteitä, ajatuksia. Saisi mennä niin kun haluaisi jos voisin luottaa ettei petä.



Miehen kavereiden juttuja olen monesti kuunnellut sivusta, haaveillaan paremmasta, pongaillaan naisia kaupungilla ja harmitellaan kun ei sellaista saa. Kummallakin kihlatut kotona.



Miksei ottaa sellaista joka kelpaa, ettei tarvi harmitella ja pahoittaa toisen mieltä.



Pahiten tämä taitaa sattua siksi että joskus tunsin olevani kaunis ja hoikka, hyvänmuotoinen. Mutta mikään ei ole tarpeeksi nähtävästi.



ap

Mies ei haluaisi muuta naista kuin mut ja mulle ei todellakaan kelpaisi muut miehet kuin oma. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja meillä on kolmas lapsi tulossa. Ollaan erittäin onnellisia.



Inhottaa kun esim. täällä usein väitetään, että miehet katselee toisten naisten perään. Toki niitäkin on, mutta ei kaikki voi olla sellaisia. Ja jos mies katsoo, niin pitäisi olla fiksu ja ihastella naista vain mielessään. Mun mielestä se on miehen tyhmyyttä isoon ääneen esim. kehua jonkun naisen persettä, jos oma nainen odottaa kotoa. Harvaa miestä on avioliittoon pakotettu, joten miksi tosiaan sitten on tyytynyt omaan naiseensa, jos pitää haikailla muiden perään?

Uskon, että molemmat voivat olla täysin tyytyväisiä toisiinsa, eivätkä katsele tai kaipaile muita. Tunnenkin monia sellaisia pareja. Itsellä ei valitettavasti ole käynyt yhtä hyvin, mutta syynä ei kyllä ole uskottomuus tai halu siihen.

Ihanaa etten olekaan aivan yksin mielipiteitteni kanssa. :) Sekin jo helpottaa. Tiedä vaikka joskus löytäisin sen ihanan miehenkin..



Tähän asti kavereilta saamani kommentit ovat olleet vaan että miehet nyt vaan on sellaisia. Aivan hyväksyttävää eikä mitään ihmettelemistä. Ehkä se riittää jollekin sitten.



Kaitpa sitä jotkut sitten ovat onnistuneet löytämään sen täydellisen itselleen, mieleltään ja muodoiltaan. :)



ap

Sitten kun pitempään on yhdessä niin saattaa se toisen naama ruveta ärsyttämään ja silmä vilkuilemaan aidan toisellekin puolelle.

Se on ihan normaalia..en oikein usko jos joku väittää esim. kymmenen vuotta yhdessä oltuaan ettei koskaan ole käynyt mielessäkään tai ettei koskaan ole ihastunut tai katsellut jotakuta toista.



Pettäminen taas on sitten ihan asia erikseen. Se että ihastuu ei tarkoita sitä että pitäis ruveta pettämään.



Ja en minäkään tunne ketään miestä joka haluaisi kumppanikseen isotissisen blondin. Seksifantasioissa nyt voi olla mitä tahansa, mutta yleensä kumppaniksi miehet haluaa kuitenkin ihmisen josta välittää muidenkin kuin ulkoisten asioiden takia.

Jos se toisen naama alkaa ärsyttämään ja muut houkuttamaan niin eikö silloin tosissaan kannattaisi miettiä jatkaako?



Itse en halua olla vaimona pelkästään siksi että olisin miehen fantasioiden ruumiillistuma. Enkä myöskään pelkästään siksi että omaisin mukavan, rakastettavan luonteen. Haluan olla se koko paketti, ei mikään kompromissi. Rakastettava, haluttava. Tällaisena kuin olen.



Samoin kuin itse haluan miehen olevan, kumpaakin. En aio ottaa miestä joka on mukava luonteeltaan ja jäisin kuolaamaan vieraiden miesten perään.



Eikös sitä sanota että rakastunut ihminen näkee puolison kaikkein kauneimpana. Jos se rakkaus haihtuu ja tilalle jää turvallinen tottumus, niin se on vähemmän mitä voisi saada.



ap

up

On yllin kyllin fiksuja miehiä, jotka haluavat naiselta niitä oikeita ja todellisia asioita, eivätkä tosiaankaan harrasta jotain irtosuhteita tai pornon katselua. Minulla on ollut useampi tällainen, ja aviomieheni kuuluu myös tähän joukkoon. Kriittisyyttä kehiin valintavaiheessa! En ymmärrä monia naisia ja heidän valintojaan.

Harvassa on ne " paketit" joissa tulee kaikki samassa, Järki, mahtava seksi ja unelmavartalo/ulkonäkö. Valitettavasti, eli on tehtävä kompromissi. Siis ihan oikeasti päätettävä mitä haluaa noista eniten. Jolloin aina jää se yksi vähintäin uupumaan. Ja sitten sen jättämää koloa yritetään paikkailla pornolla tai tissikuvilla tai tieteispalstoilla pätemisellä. Tässä varttuessani olen asian näin todennut.

Itse olen lähes täydellisen " paketin" itselleni löytänyt. Kaunis, paras seksi mitä koskaan olen kuvitellut, eikä lainkaan tyhmäkään... mutta mutta, luonne... on vähän kärkäs ja töksähteleväinen. Ymmärtää kyllä mutta ei osaa rentoutua.



Ja tuolla " paketti" -viittauksella en halua ketään loukata, kunnioitan vastakkaista sukupuolta kuitenkin enemmän kuin oman edustajiani. En vain keksinyt parempaa sanaa kuvaamaan kokonaisuutta jota hain.



;-) *kokemus on hyvä apuväline*

Ei se ole edes pärstäkertoimesta kiinni, kauniita ÄLYKKÄITÄKIN naisia on ja silti myös heitä petetään jätetään jne. Olen törmännyt useampaankin tapaukseen, jossa nainen on lempattu rumemman, tyhmemmän ym. tapauksen takia. Oman lapseni isä mm. petti minua aikanaan itseäni objektiivisesti katsottuna erittäin paljon huonomman näköisen, lihavamman ja useiden mielestä myös täysin tyhmän ja turhanpäiväisen tytön kanssa,jonka takia meille myös tuli ero aikanaa...



Lisäksi oman kokemukseni mukaan naiset ovat vähintään yhtä kettuja kuin miehet. Olen tuntenut erittäin hyviä, selkärankaisia ja luotettavia miehiä, joita naiset ovat pettäneet, pomputtaneet jne.



Minä kuitenkin jaksoin uskoa hyviin ihmisiin, toimivaan parisuhteeseen, joka riittää molemmille osapuolille, romantiikkaan ja erotiikkaan, jotka säilyvät arjessa, luottamukseen ym. " haavekuviin" ja nyt olen ollut neljä vuotta miehen kanssa, jonka kanssa KAIKKI toimii. Minä olen hänen ihanteensa, hän minun. Perhe-elämä toimii, parisuhde toimii, seksielämä toimii, arki toimii, juhla toimii, vuorovaikutus toimii, luottamus toimii, erotiikka ja romantiikka kukkii joka päivä, sitoutuminen ja oma vapaus ovat balanssissa. Tottakai meillä on jo ehtinyt olla riitoja " huonompiakin kausia" , mutta ne on selvitetty mallikelpoisesti, sillä sekin puoli toimii.



Jaksa sinä vaan uskoa siihen " oikeaan" (minun käsittääkseni " se oikea" ei ole mikään mystinen kohtalo, vaan ihminen, jonka kanssa paitsi löytyy SITÄ SUURTA TUNNETTA myös sen tunteen pohjalta saadaan homma toimimaan). Tosi paljon on käsittääkseni kiinni ihan siitä, millaiseen suhteeseen on valmis tyytymään. Tietysti paljon on kiinni myös tuurista, ei niitä " hyviä ihmisiä" ihan joka kulmassa vastaan kävele,mutta ainakaan sellaisen löytämiseen ei ole mahdollisuutta jos jumittaa huonossa ihmissuhteessa. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että suhteen tulee RIKASTUTTAA elämää, lisätä siihen jotain POSITIIVISTA, muuten ei ole mitään järkeä olla suhteessa. Silloinhan jos suhde ottaa enemmän kuin antaa; tekee väsyneeksi, katkeraksi, surulliseksi, epäluuloiseksi ym. enemmän kuin onnelliseksi, on paljon enemmän " plussan puolella" yksin ollessaan, eikö?

Jatka sinä vaan sitä etsimistä, älä tyydy kompromisseihin. Minulla se ainakin kannatti.

Mun mies valitsi mut koska mulla on suuri sydän, fiksu pää, porno suu, ym. Mutta ennen kaikkea hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on. Ja rakastan häntä sellaisena kuin hän on. Mun peba on hänen taustakuvanaan ja pornoa katsomme yhdessä välillä. Mä en uskonut että jokaiselle on Se Oikea ennen kuin tapasin hänet. Nyt tiedän että mulle on. Häät on kesällä ja vauva saa tulla kun on tullakseen. Älä luovu toivosta:) mutta älä etukäteen tee vaatimuslistaa;) mä tapasin mieheni silloin kun en häntä etsinyt. Ja aluksi olimme vain ystäviä. Ja nyt olen todella onnellinen nainen:) samoin mieheni. Ja mikäs sen parempaa kun kummallakin on kumppanina tyytyväinen ihminen? Ja paras ystävä. Lycka till!

Ette uskokaan kuinka paljon helpottaakaan kuulla teidän kokemuksia. Löytyy taas uskoa tämän sumun keskelle. Kyllä se oikea minua jossain odottaa, voi kun malttaisi odottaa..



Kiitos.



ap

Up