Mistä miehelle kavereita?

Outo on 30v mies jos ei pelaa mitään!

No kerro ap missä asutte? Täällähän saattaisi olla paikkakunnalla asuvia. Jos miehes urheilee ja ei käytä alkoholia niin täällä olisi yksi mies tarjolla kaveriksi :)

Joopa joo, kyllä minäkin pelasin ennen mutta sitten KASVOIN AIKUISEKSI. 

Urheiluharrastuksista. Joku puulaakisarja tai joku muu äijien ei niin vakava harrastus. Toinen on kun lapsi kasvaa, niin lasten harrastusten kautta.

Meillä kumpikin muutettu aikanaan uudelle paikkakunnalla ja miehen kaverit täältä ovat kyllä lasten harrastusten kautta.

Työpaikalta, harrastuksista, naapurustosta. Näitä kautta kai ne aikuisiän uudet kaverit saadaan. Mutta jos istuu kotona pelaamassa pleikkaa niin varmaan vähän vaikeaa on. 

Minä voin alkaa ystäväksi, missä asutte? Eihän haittaa, että olen mukava, iloinen ja kaunis nainen?

Pelaako aikuiset miehet vielä kavereiden kanssa pleikkaa?

Lapsen kautta saatte varmaan kavereita perheistä, joissa saman ikäisiä lapsia ja sitä kautta varmaan löytyy teille kummallekin seuraa. Menkää leikkipuistoon, msukariin, perhekerhoon yms paikkoihin. Viimeistään, kun lapsi alkaa kyläillä kavereillaan ja pitää synttärijuhlia yms. tutustutte väkisin lapsen kavereiden vanhempiin.

Min mielestä aikuinen mies on itse vastuussa kaveriasioistaan. Ei varmaan tullut yllätyksenä että kaverit jäi sinne entiselle kotipaikkakunnalle. Sun ei tarvitse alkaa huolehtimaan, että miehelläon peliseuraa.

Tuo pleikkari herätti todellisuuteen, tuskin se poika saa mitään kavereita, ennen kuin on mies ja alkaa liikkumaan miesten porukoissa.

Millainen räkänokka pelaa pleikkaa?

No kyllä minusta kuuluu auttaa puolisoa kavereiden löytämisessä, jos puoliso on sun takia muuttanut asuinpaikkaa. Olisko mitään joukkueurheilua, josta mies tykkää? Vaikkei siis olisi mikään intohimo, mutta just kavereiden löytymismielessä voisi olla hyvä.

Tai joku yhdistys? Vaikea ehdottaa, kun ei tiedä paikkakuntaa eikä tunne miehesi kiinnostuksen kohteita. Ja siis sun kaverilla ei kellään ole myöskään veljiä tai mitään miespuolisia tuttavia, joihin voisi yrittää tutustua?

Tuohon, että perheellisillä ei olisi kavereita. Minulla on kolme lasta ja paljon ystäviä ja kavereita. Ei mitenkään toisensa poissulkevia asioita. Eikä missään baareissa juosta, mutta käydään yhdessä kahvilla - kotona tai kahvilassa - kävelyllä, tehdään juttuja lasten kanssa. Minusta olisi aivan hirveän ankeaa, jos aina vaan oltaisiin keskenään mies ja lapset ja minä. Ihmiset on erilaisia. Jollekin sopii se, ettei kavereita ole, mutta on myös ihan normaalia ja hyväksyttävää niitä kavereita kaivata.

Eiköhän mies itse etsi seuransa. Minkäikäisiä olette, jos pitää pleikkaa pelailla? Yksi hyvä paikka on seurakunta, sinne vaan miesteniltoihin, jos vaan on hengellinen vakaumus. Sählykerho? Miehet tutustuu usein urheilun kautta. Ei sitä leikkipuistoon kannata raahata.

Pleikkari, aah. Ihan pieni tietoisku pelaamista inhoaville mammoille: konsolipelit ovat olleet tietyille ihmisille arkea jo yli 20 vuotta, joten ei ole mitenkään erikoista, että kolmekymppinen mies pelaa pleikkarilla. Ja on sen lisäksi hyvä perheenisä, käy töissä ja muutenkin täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Tuo on vain asia, joka on osa tämän päivän aikuisten elämää. Eli ei kannata takertua siihen.

Mutta sitten ap:n kysymykseen. Harrastuksista, naapurustosta ja töistä/opiskeluista. Itse kun muutin uudelle paikkakunnalle, niin olen saanut uusia kavereita juuri harrastuksen ja työpaikan kautta. Harrastamista piti vähän miettiä, mutta kokeilin paria juttua ja sitten löytyi porukka, joka tuntui omalta ja sitä kautta olen nyt tutustunut paremmin muutamaan uuteen kaveriin. Ei tuo uusien kavereiden saaminen ole enää ihan kauhean helppoa aikuisella iällä.

Mikä teitä "Jos pelaa pleikkaa ei oo mies" -ihmisiä vaivaa :D

Oootteko miettinyt, että videopeliharrastuksen myötä kasvaneet 1970-80 lukujen taitteessa syntyneet miehet nyt vaan sattuu harrastamaan kyseistä hommaa.

Ite olen 33v mies ja harrastan pelaamista sekä tietokoneella, että videopelikonsoleilla. Omistan useampia ja olen ostamassa vielä kannettavaa konsolia työmatkoja tm. varten.

Ihan olen mies, isä ja aviomies. Harrastuksestani huolimatta, tai siitä johtuen.

Ainiin ja mun vaimoni muuten pelaa myös, kaunis ja ihana nainen.

So up yours te, jotka luulette tekemisten tekevän miehen.

Mitä tulee aloittajan tekstiin, urheiluharrastukset on aika hyvä tapa. Isät on aika paljon varautuneempia tommosiin järkättyihin tutustumisiin mitä tuntuu että syntyy perhevalmennuksissa ym. kuin naiset.