Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kaupan kassa - julkinen ammatti

Vierailija
17.03.2014 |

Työskentelen kassana paikallisessa ruokakaupassa. Missä menee raja mun yksityisyyteni suhteen? Jotkut ällöt vakioasiakkaat jopa kyselevät perääni kun en ole töissä, tietävät minkälaisella autolla ajan töihin ja utelevat kassalla ties mitä henkilökohtaisuuksia. Kaupungilla jotkut ventovieraat saattavat tulla juttelemaan kuin tutulle, "sähän oot se Siwan kassa! Mitä kuuluu, mitä suunnitelmia viikonlopulle vai ootko töissä?" ???? Noh, ei nämä kohteliaat ihmiset nyt niin paljoa haittaa, mutta kun kerran humalassa eräs romaniperhe tuli aukomaan päätä minulle julkisella paikalla kun heitä oli jäänyt harmittamaan se, etteivät he olleet samalla viikolla saaneet palautettua tuotetta, jota ei edes meidän kaupassamme myydä!!

 

Joku raja!

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
17.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samanlaisia kokemuksia, mutta ei ihan tuossa mittakaavassa. Minulla ja monella työkaverilla on käytäntö, että asiakkaille ei puhuta, ei edes moikata, työajan ulkopuolella. Vaikka tekisin omat ostokset heti työvuoron jälkeen "omassa" kaupassa, en siviilit päällä moikkaa vakkariasiakkaita vaikka ne moikkais. Johonkin on laitettava raja ja mulla se menee tuossa. Ollaan juteltu asiasta myös päällikön kanssa, ja sen mielestä tuo on ihan ok käytäntö.

Vierailija
2/3 |
17.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaupan kassana voi saada peräänsä inhottavia ahdistelijoita. Meillä käy töissä (hypermarket) lähes päivittäin ja usein monta kertaa päivässä vanha mies, joka puhuttelee meitä nuoria kassamyyjiä tosi tuttavallisesti, utelee henkilökohtaisia asioitamme ja heittää inhottavia seksuaalissävytteisiä juttuja. Monesti on käynyt mielessä, että ei kai se odota takaovella, kun joskus pimeällä lähden kotiin :/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
17.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Just tuon vuoksi en itse haluisi olla töissä sellaisessa kaupassa, jonka vieressä asun. Mutta kyllä mä tervehdin tuttuja asiakkaita, jos oon siviileissä.

Olin töissä kaupassa, jonka yksi työntekijä asui viereisessä talossa ja totta kai hän oli kaikille paikallisille se tuttu "Pirjo" kaikin puolin, ei oikein voinut ajatella että hän olisi työn ulkopuolella voinut suhtautua asiakkaisiin kuin ei heitä tuntisikaan.

 

Olet varmaan vielä aika nuori..Kyllä on muitakin ihan vastaavia ammatteja, joissa ihmiset tulevat vapaallakin juttelemaan, koska sähän oot se tuttu tyyppi. Ajattelepa vaikka lääkäreitä, opettajia ym. joilla on vielä suurempi vastuu siitä, mitä tekevät vapaalla. Sun pitää vaan ottaa sellainen ammatillinen rooli, että juttelet hetken kohteliaasti mukavia samaan tapaan kuin töissäkin, mutta et kerro liian yksityisiä asioita vaan pidät jotkut asiat selvästi omana tietona, opettelet vaikka valmiit vastaukset. Itse saatan puhua jotain "omia asioita" mutta ne ovat kaikki luonteeltaan sellaisia, etteivät paljasta minusta liikaa. Esim. voin hyvin kertoa mistä olen kotoisin tai missä päin kesämökki on, olen tuttavallinen mutta en liian tuttavallinen. Se on työrooli.:)