Naapurisota on eskaloitumassa ja kaipaisin hyviä strategioita

Taktisella tasolla suosittelen tiirikoitumista sähkökaappiin ja naapurin pääsulakkeiden irrottamista.

Ensinnäkin täytyy kysyä, kuinka vakava virhe lopulta on kuunnella musiikkia puolen yön aikaan, jos nyt oletetaan ettei tämä ole joka öistä, eikä joka viikkoista, eikä musiikkia soiteta niin lujalla että tuntuisi kuin yläkerrassa tai seinänaapurissa on bänditreenit käynnissä? 

Emmehän me asu (toivottavasti) sentään hautuumaalla? Jos asut itse kuin hiiri, älä kuitenkaan odota ja oleta, että kaikki muutkin elävät ja ovat kuin sinä.

Jos asumme kaupungissa, kerrostalossa tai rivitalossa vieläpä, kuuluu niin tiiviiseen asumismuotoon väistämättä elämänäänet, ellet asu jossakin eläkeläisten talossa. Me myös elämme 24h yhteiskunnassa, joten on hyvä muistaa, että toisilla on vapaansa lähinnä öisin ja viikonloputkin saattavat osua keskelle arki viikkoja.

Totta kai järjestyssääntöjä tulee noudattaa, ainakin 99% ajasta, mutta pieni joustaminenkaan ei ole pahitteeksi. Yritetään ymmärtää toistemme heikkouksia ja puutteita, useimpien ihmisten tarvetta joskus hieman irroitellakin. 

On ihan ymmärrettävää, että ihmiset arvostavat asumisrauhaa, mutta antakaa hyvät ihmiset naapureidenne myös silloin tällöin elää. Jos nyt muutaman kerran vuodessa juhlitaan elämän iloisia tapahtumia tai hukutetaan suruja hieman äänekkäämmin yli hiljaisuuden, niin yrittäkää sietää ilman lapsellisia vihanpurkauksia. Ei sen pitäisi olla kenellekään maailmanloppu ja jos on, niin silloin on syytä harjoittaa vakavaa itsereflektiotakin. 

Mitä tulee lapsenomaiseen kuittailuun, raivoamiseen tai kostamiseen, niin järkevin ja aikuisin on kyllä se jolta löytyy vahvuutta nöyryyttä ja viisautta hakea sovintoa yhteisymmärryksen ja joustamisen hengessä, ei se joka lyö enemmän pökköä pesään, kostaa katalimmin, niin että sota ottaa uusia, entistäkin turhauttavampia kierroksia.

Käyt ovella ilman housuja ja alistat naapurin jykevällä erektiolla.