Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vaatimaton ihminen, vaatimaton elämä
13.03.2014 |
Musta tuntuu etten oikein kuulu mihinkään, ja etten ole oman elämäni "päähenkilö". Elokuvissakin on aina se sankari ja sillä ehkä se kaunis nainen, jota pelastetaan, ja sitä pelastettaessa kuolee ihmisiä. Musta tuntuu, että olen samalla tavalla jossain taustalla, joku joka on vaan olemassa jonkun muun tarinaa varten. No, tää nyt ei ehkä liittynyt aiheeseen.
Mulla on jatkuvasti meneillään jotain kriisiä, tai tavallaan se on aina ollut olemassa. Ensinnäkin voisin mainita, että olen sitä "white trashia" josta täälläkin kovasti puhutaan. En ole esim. kouluttautunut korkealle, matkustellut koskaan, en edes seurustellut, lisäksi mulla on vähän vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden kanssa. Olen kaukana sellaisesta hillitystä glamourneidosta, jollaisia blogitkin on pullollaan. En kuitenkaan ole koskaan kokenut olevani sellainen varsinainen pubiruusukaan.
Kuulen jatkuvasti oudoksi haukkumista, ja on mua sanottu jopa vammaiseksi ja vajaaksi. En sovi sellaisten "liian tyhmien" seuraan (ikävästi sanottu) mutta en myöskään liian fiksujen. Usein olen tilanteessa, jolloin en tiedä mistä on sallittua puhua. Olen kiusallinen.
Nautin pienistä asioista, kuten siivoilusta (silloin tunnen, että hallitsen edes jotain), säästämisestä (tulot tosin ovat surkeat), pullojen viemisestä (wt!!!)... Ei ne kuitenkaan tee mua onnelliseksi. Mutta onnelliseksi ei tee mikään merkkikamakaan, tai mitä nyt rahalla saisikaan. Musta ei myöskään tule sellaista ihmistä, joka olisi aina tiptop kunnossa kynsiä myöten, kuljen likaisissa tennareissa ja hiukset menee aina tuulessa sekaisin, ripsivärikin usein leviää.
Mitä yritän sanoa on se, että käyn jatkuvaa taistelua sen kanssa, mitä haluan olla (ja tuleeko sekin vain ulkopuolelta) ja mitä olen, ja mietin, miksen löydä "mun ihmisiä".
Tunnistaakohan kukaan itseään tästä?
Kommentit (7)
Et löydä sun ihmisiä? Kuka löytää - ketä ne olisivat? Ole vain luonnollinen oma itsesi äläkä välitä liikaa siitä mitä muut sanoo, mitä ajattelevat. Liikaa = ollenkaan. Tee asioita ja mieti vähemmän näitä sun ongelmia. Löytäisitkö jonkun harrastuksen? Ala vaikka kirjoittaa, kyllä sellaiseen pystyt. Se selventää kummasti. Pidä päiväkirjaa. Piirtele... laulele... opettele lauluja... oman äänensä kautta voi löytää jotakin jännää... Ja lähde jollekin matkalle... kun ostat vaatteita niin vaivaudu ostamaan jotain nättiä ja jotain kokonaisuuksia esim housut ja pusero, jotka sopivat yhteen eivätkä näytä lumpuilta... juokse kaupoissa katsomassa vaikka et ostaisi mitään, siis käyt kehittämässä makuasia... siinä saa vähän liikuntaakin... osta ne kivat kengät ja kiva laukku... vaivaudu... ei ole tässä kysymys suurista rahasummista vaan vaivautumisesta... katso kuitenkin, että kaappisi ei täyty roinasta ja rumista vaatteista... pyri niistä eroon... RAKASTA ITSEÄSI... sinulla ei ole mitään syytä ollenkaan halveksia tai vähätellä itseäsi... opettele joku uusi kieli tai paranna kielitaitojasi... ihan omaksi huviksesi... TEE ASIOITA JA AJATTELE IKÄVIÄ JUTTUJA MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN TAI EI OLLENKAAN...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole tyytyväinen elämääsi ap. Jokainen leffa tarvii myös sivuosan esittäjän. Hyvää kevättä :)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 18:30"]
Et löydä sun ihmisiä? Kuka löytää - ketä ne olisivat? Ole vain luonnollinen oma itsesi äläkä välitä liikaa siitä mitä muut sanoo, mitä ajattelevat. Liikaa = ollenkaan. Tee asioita ja mieti vähemmän näitä sun ongelmia. Löytäisitkö jonkun harrastuksen? Ala vaikka kirjoittaa, kyllä sellaiseen pystyt. Se selventää kummasti. Pidä päiväkirjaa. Piirtele... laulele... opettele lauluja... oman äänensä kautta voi löytää jotakin jännää... Ja lähde jollekin matkalle... kun ostat vaatteita niin vaivaudu ostamaan jotain nättiä ja jotain kokonaisuuksia esim housut ja pusero, jotka sopivat yhteen eivätkä näytä lumpuilta... juokse kaupoissa katsomassa vaikka et ostaisi mitään, siis käyt kehittämässä makuasia... siinä saa vähän liikuntaakin... osta ne kivat kengät ja kiva laukku... vaivaudu... ei ole tässä kysymys suurista rahasummista vaan vaivautumisesta... katso kuitenkin, että kaappisi ei täyty roinasta ja rumista vaatteista... pyri niistä eroon... RAKASTA ITSEÄSI... sinulla ei ole mitään syytä ollenkaan halveksia tai vähätellä itseäsi... opettele joku uusi kieli tai paranna kielitaitojasi... ihan omaksi huviksesi... TEE ASIOITA JA AJATTELE IKÄVIÄ JUTTUJA MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN TAI EI OLLENKAAN...
[/quote]
Eikä aloittaja kertonut olevansa pienituloinen joten miksi pitää tarjota ratkaisuksi itsensä toteuttamista shoppailulla johon on varaa vain hyvätuloisilla. Sun on ilmeisesti mahdoton ymmärtää että jos on pienet tulot sulla ei kerta kaikkiaan ole varaa ostella kaikkea mitä mieleen tulee. Jos olet onnistunut keräämään vuosien aikana vähän säästöjä niin niitä ei todellakaan tee mieli kuluttaa johonkin etelän matkaan. Tiedän kyllä itsekin tuon ulkopuolisuuden tunteen.
No sä olet sä. Sä olet sun leffasi pääosassa. Jokaisella on oma leffansa. Ei kenenkään toisen elämä oikeasti sen hienompaa ole, kulissit vaan voi olla.
Heips, en missään nimessä tarkoittanut sanoa pinnallisiksi ihmisiä, jotka nauttii eri asioista kuin minä itse :) Lähinnä meinasin sitä, etten oikein saa materiasta niin paljon iloa kuin haluaisin, ja siksi olen vähentänyt sen hankkimista. Oikeastaan on vaikeaa löytää iloa mistään... Jotenkin pidän kaikkea merkityksettömänä, ja sen takia olen muuttumassa (entistäkin) ankeammaksi ihmiseksi.
Ja vaikka sanoin nauttivani pienistä asioista, niin jatkuvasti vaivaa sellainen tyhjyys ja tarkoituksettomuus.
Ääh, en vaan osaa pukea ajatuksiani sanoiksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi ap! Mä tunnistin itseni monista jutuista, esim. siitä että nautin myös pikkuasioiden puuhailusta, ne tuo elämään järjestystä. Olen kuitenkin yliopisto-opiskelija, mulla on myös amk-koulutus ja olen ns. "kulttuurikodista". Älä siis anna taustasi määritellä sua!
Sä vaikutat aika introvertilta, yksikseen viihtyvältä ihmiseltä. Ehkä siksi et ole löytänyt sopivia ihmisiä. Kannustaisinkin sua etsimään itsellesi sopivaa harrastusta, jossa saattaisit tavata samanhenkistä seuraa. Luulen, että löytäisit elämään enemmän tarkoitusta, kun sulla olisi ihmisiä, joiden kanssa elää sitä.
Alue: Aihe vapaa
No miksi sinun pitäisi muuttua, hyväksy elämäsi, hyväksy itsesi. Ei sinun tarvitse tai "pidä" olla sellainen mitä et aidosti ole. Ulkokuori tai ulkoiset puitteet eivät tee ihmistä tai määritä ihmisen fiksuutta tai ihmistä itseään, vaikka moni niin ajatteekin. Toistaalta ei pidä myös tuomita niitä, jotka nauttivat eri asioista kuin sinä; tykkäävät olla huolitellusti pukeutuneita, seuraavat muotia, panostavat ns. ulkoisiin seikkoihin. Eivät kaikki tällaisiin asioihin panostavat ole pinnallisia tai koppavia tmv. Joitakin ihmisä aidosti kiinnostaa sisustaminen, pukeutuminen jne. Ja jokainenhan meistä laittaa rahansa sinne minne haluaa, joku nauttii säästämisestä ja tilillä muhivasta rahasta, toinen taas siitä että osti kivan huivin/kellon tai kengät.
Arvosta itseäsi, moni ihminen kadehtii siivoustarmoasi, siistiä kotiasi, säästäväisyyttäsi (ja tilillä muhivaa pesämunaa), tyytyväisyyttäsi vaatimattomaan elämäntapaan! Olet ihminen, joka pystyy tyytymään kohtuuteen, ja nauttimaan pienistä kivoista asioista. Sellainen ihminen osaa olla tyytyväinen ja onnellinen, kun ei aina ole "vailla" jotakin; sitten kun saan sen asian olen onnellinen jne.