Miksi alkoholi on nuorille aikuisille niin tärkeää?

Itse join nuorena myös... Se vaan oli hauskaa. Nuorena sitä kaipasi kovasti kaikenlaisia elämyksiä ja känni oli yksi mukava elämys. Sukupuoli- ja rakkauselämän seikkailujen lisäksi.

Toisilla ihmisillä alkoholi myös poistaa nuoruusiälle ominaisia sosiaalisia estoja, ja helpottaa siten vaikka ihastuksen lähestymistä tai kaveriporukkaan sisään pääsemistä. Itselläni tuo ei ollut pääsyy vaan ihan se että minusta oli kiva olla pöhnässä.

Monet, etenkin pojat, ovat nuorina tajuttoman "epäsosiaalisia" (tarkoittaen ujoa, epävarmaa, ei-itsenäistä piirrettä). Ei uskalleta olla ihan omaa itseään paitsi kännissä koska mitä kaverit sanoisivat? Sitten vanhempana tajuaa ettei kukaan oikeasti välitä jollet ole aivan hirveä. Ja kaverit panostaa.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 23:02"]

Monet, etenkin pojat, ovat nuorina tajuttoman "epäsosiaalisia" (tarkoittaen ujoa, epävarmaa, ei-itsenäistä piirrettä). Ei uskalleta olla ihan omaa itseään paitsi kännissä koska mitä kaverit sanoisivat? Sitten vanhempana tajuaa ettei kukaan oikeasti välitä jollet ole aivan hirveä. Ja kaverit panostaa.

[/quote]

Juuri kännissä ihminen ei ole oma itsensä.

Muistan, että ajattelin nuorempana, että (nousu)humala toi parhaat piirteeni esiin: olin nauravainen, iloinen, hauska, menevä ja rohkea. Tunsin itseni kauniiksi, onnelliseksi ja kuplivan eläväiseksi. Sellaiseksi, kun halusin olla, mutta en ehkä normaalitilassa kuitenkaan ollut. Tunsin siis oloni itsevarmaksi humalassa, mikä helpotti sosiaalista elämää.

Ei ollu muuta tekemistä ja "kaikki muutkin" joi

No kun useimmilla ihmisillä on tarve sekoittaa päätään ja holi on se ainut laillinen ja sosiaalisesti ok vaihtoehto, valitettavasti. Siinähän sitten tulee mukana kaikki ihanat terveysvaikutuksetkin.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 23:05"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 23:02"]

Monet, etenkin pojat, ovat nuorina tajuttoman "epäsosiaalisia" (tarkoittaen ujoa, epävarmaa, ei-itsenäistä piirrettä). Ei uskalleta olla ihan omaa itseään paitsi kännissä koska mitä kaverit sanoisivat? Sitten vanhempana tajuaa ettei kukaan oikeasti välitä jollet ole aivan hirveä. Ja kaverit panostaa.

[/quote]

Juuri kännissä ihminen ei ole oma itsensä.

[/quote]

Juuri kännissähän se todellinen minä pääsee valloilleen, kun selväjärkisyys ei ole käytöstapojen kanssa estämässä sitä. Onhan noita nähty.

tarjoilija vm - 72

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 23:06"]

Ei ollu muuta tekemistä ja "kaikki muutkin" joi

[/quote]

Samoin. *En edes pitänyt humalaisesta olosta, mutta en halunnut olla erilainen nuori, kun tuntui, että se alkoholi oli niin julmetun tärkeää ja hienoa muille.

Onneksi tuli ikää ja uskalsi alkaa elää omannäköistä elämää ja sai jättää koko touhun muille.

Tuntee olevansa aikuisempi kun tekee aikuisten juttuja, kuten ottaa alkoholia tai polttaa tupakkaa.

Lisäksi voi tehdä jotain "noloa", kuten lähestyä ihastustaan ja jos menee mönkään, voi selitellä "sekoiluaan" sillä että oli kännissä.

Surullista on se että joillakin tuo vaihe jää päälle neljännesvuosisadaksi ja pääsevät penikkataudista eroon vasta keskiässä.

Oma kokemukseni: koska kännissä on kivaa. Siksi. Oikeestaan mulla on ikävä biletysvuosia.

Oluiden, viinien, viskien ja cocktailien maailma on kiehtova. On mielenkiintoista maistella erilaisia juomia ja humaltua vähän hyvässä seurassa. Alkoholilla on paljon positiivisia vaikutuksia. Olen 35 ja juon alkoholia muutaman kerran viikossa, humalassa muutaman kerran kuukaudessa.

Kysy suurilta ikäluokilta. He juovat enemmän kuin nuoret.

Mun miehellä tuli toi vaihe uudestaan kun lapsi syntyi. Nice, sen pitää joka viikko kerran kuulemma saada olla yötä pois ja olla frendiensä kaa. jes.

Voi kuule, ei se ole iästä kiinni vaan luonteesta. Itse en ole ollut mikään alkoholin suurkuluttaja koskaan, mitä nyt jonkun vuoden kolusin baareissa sinkkuna vähän päälle parikymppisenä. Nyt kohta kolmikymppisenä nautin satunnaisesti viiniä hyvän ruuan kanssa tai illanistujaisissa, mutta en juo itseäni humalaan. Omat vanhempani sen sijaan, jotka ovat 30 vuotta vanhempia tissuttelevat jatkuvasti. Niin arkena kuin juhlanakin menee viiniä, konjakkia, rommia ja mitä sitä nyt hieman "elitistiset" ihmiset juovatkaan. Huomaamattaan ryypiskelevät viikottain älyttömät määrät. Ehkä he ajattelevat ettei sitä lasketa koska eivät ole kännissä.

Kännissä on tosiaan ihan mukava olla.

Tai siis ei niinkään kännissä, vaan sopivassa pikkupöhnässä aina joskus, pari lasia viiniä ruuan kanssa tai lonkeroa saunan jälkeen...ah.

Pidän myös siitä, että jos otan hiukan enemmän, ehkä 6-packin verran, (en siis mihinkään änkyräkänniin tai oksentelukuntoon asti), tulee seuraavana päivänä aamuväsymyksen hälvettyä ihan uskomattoman ihana ja euforinen olo, koko maailma tuntuu ikään kuin leijuvan. Tätä kestää noin puolesta tunnista jopa tuntiin.

Lisäksi pidän useiden alkoholijuomien mausta, hyvä punaviini, jotkut lonkerot tai siiderit maistuvat todella hyvältä.

Ei kai sitä ihminen kummempia syitä tarvitse juomiseen? Maistuu hyvältä ja tulee hyvä olo?