Mitä se on ku joku ihminen ei ole ilkeä kenellekään?

Olen just tollanen, en tuomitse ketään ennenkuin toisin todistetaan. En siis ihan kaikkea siedä, mutta rajani on hyvin kaukana mitä muilla on. En nyt tiedä kärsinkö, ehkä silloin kun jossain juhlissa esim. joku haluaa puhua ongelmistaan ja itse haluaisin vain tanssia ja laulaa, en murehtia nurkkapöydässä. Silloin on vaikea irtaantua kun toisella on oikea hätä.

Pelkää muiden mielipahaa. Kokee olevansa vastuussa muiden mielenterveydestä.

Itse olen tällainen. Alkaa vituttaa pikkuhiljaa. No, joku päivä kilahtaa nupissa.

Miksi olisin kenellekään ilkeä? En kuitenkaan selitä kaikkea parhainpäin tms, sivuutan asioita tai keskustelen asioista, mutta mitään tarvetta ilkeyteen en tunne.

Älykkyys.

Kärsin muiden ilkeydestä minua kohtaan. Ilkeys on todistettu muiden toimesta, joten ei ole vain omaa kuvitelmaa. Vakava masennus vaivaa aika ajoin.

Ei sellaisia ole. Tukehduhan paskaan jookos.