Lue keskustelun säännöt.
Kerro joku hauska juttu, miten olet huijannut lapsiasi.
05.11.2020 |
Mun poika söi naapurissa kissan e-pillerit ja siitä tietysti soitto myrkytyskeskukseen... Ei mitään hätää ja pojalle sanoin, että kohta kasvaa häntä ja rupeet maukumaan. Ihmettelin, kun poika silloin 5v, oli kovin hiljainen ja ramppasi eteisen peilillä... Kysyin, että mitä sä touhuut ja mikset puhu mitään. Hän tokaisi: En uskalla puhua, että etten käy naukumaan ja peilistä käynny reppana kattoo, että joko se häntä alkaa kasvaa
Kommentit (26)
Lapsella on tuubihuivi, jossa lilalla pohjalla valkoista tekstiä. Satuin saamaan jostain samanlaisen, mutta värit olivat toisin päin. Annoin uuden huivin lapselle muka kauhistuneena, että näin kävi huiville pyykkikoneessa. Sitä sitten yhdessä hämmästeltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alusta asti yrittänyt pyrkiä siihen, etten juuri huijaisi lapsiani, sillä luulen että aikuisten mielestä hauska ja harmiton juksuttaminen saattaa kuitenkin syödä lapsen luottamusta aikuiseen. Jos esim yritän ottaa kaapista salaa suklaata ja lapsi kuulee rapinaa ja kysyy mitä syön, kerron että otin palan suklaata. Lapsi on myös tottunut siihen ettei aina saa samaa syötävää juuri samalla hetkellä kuin aikuinen, perusteluna esimerkiksi lapsen oma karkkipäivä, jota meillä aikuisilla ei ole. Kun lapsi on tottunut tällaiseen, ei asiasta mitään huutokonserttia synny. Tietenkään tämä (totuuden muuntelu) ei ole niin mustavalkoista aina, mutta pyrin olemaan heille rehellinen niin pienissä kuin suurissakin asioissa.
Kas tässä ole hyvä 🏆
Sanoin että annan sinut pois jos et käyttäydy kiltisti. :DD!!
Ei ole vielä lapsia, mutta minua huijattiin pienenä ettei voi laittaa kynsilakkaa ellei kynsiä leikata ensin(en olisi muuten antanut leikata kynsiä, olin varsinainen jöröjukka). Läpi meni vaikka äidillä itsellään oli pitkät lakatut kynnet 🤔
Toinen harmiton huijaus oli kun äiti ehdotti että leikkikää sohvatyynyjä. Olimme siis hiljaa paikallamme ja ajattelimme että onpa hauska leikki, äiti halusi vain hetken hiljaisuutta riehuvilta lapsilta.
Isäni väitti että tonttu on 12 cm pitkä. Siitäpä kumma tilanne tuli, kun tonttukirjassa oli ihan eri pituus.
Väitti myös että Vatikaani on 2 m pitkä ja Paavi nukkuu istuallaan, kun ei ole tarpeeksi tilaa.
Itse olen alusta asti yrittänyt pyrkiä siihen, etten juuri huijaisi lapsiani, sillä luulen että aikuisten mielestä hauska ja harmiton juksuttaminen saattaa kuitenkin syödä lapsen luottamusta aikuiseen. Jos esim yritän ottaa kaapista salaa suklaata ja lapsi kuulee rapinaa ja kysyy mitä syön, kerron että otin palan suklaata. Lapsi on myös tottunut siihen ettei aina saa samaa syötävää juuri samalla hetkellä kuin aikuinen, perusteluna esimerkiksi lapsen oma karkkipäivä, jota meillä aikuisilla ei ole. Kun lapsi on tottunut tällaiseen, ei asiasta mitään huutokonserttia synny. Tietenkään tämä (totuuden muuntelu) ei ole niin mustavalkoista aina, mutta pyrin olemaan heille rehellinen niin pienissä kuin suurissakin asioissa.