Onko lapsesi ollut koskaan sairaalassa?

Vanhempi on käynyt allergiaaltistuksissa ja korvien putkituksissa eli muutama päivä reissu, ei öitä. Nuorempi oli vastasyntyneiden teholla ensimmäiset 2kk elämästään ja sen jälkeen on ollut varmasti n.20 kertaa 1yön-2vk reissuja. Tähän mennessä on oltu 4 eri sairaalassa, osastojen määrää en ole laskenut. Polikäyntejä ja päiväkäyntejä osastolla on ollut n.200 (pisin aika, jolloin ei ole käyty jossain sairaalassa on 3vk).

Vastasyntyneiden teholta poispääsyn jälkeen minä tai mieheni on ollut aina öisin hänen mukanaan ja päivälläkään ei jätetä hoitajien hoidettavaksi, kuin max pariksi tunniksi (syömässä on pakko käydä ja vähän ulkoilemassakin, muuten tulee mökkihöperöksi sairaalassa).

Tuo vastasyntyneen sairaalahoito mahtaa olla hirvittävän rankkaa. Varmaan skenaario, jota moni synnyttämään lähtevä äiti pelkää!

Ap

Lapseni on syntynyt sairaalassa ja sen jälkeen olleet 4 päivää kumpikin vierihoidossa.

On. 10 kk iässä ja 2 vuoden iässä. Infektioastman takia.

Oli 2,5kk teholla

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:08"]

Lapseni on syntynyt sairaalassa ja sen jälkeen olleet 4 päivää kumpikin vierihoidossa.

[/quote]

Olisi varmasti pitänyt kirjoittaa avaukseen, että tarkoitukseni ei ole kysellä normaalista synnytyksen jälkeisestä sairaalassaoloajasta.

Ap

Lapsi oli ensimmäiset 2kk sairaalassa, ja sen jälkeen on kuljettu viikon/1,5 viikon välein on 3 vrk sairaalassa yhä. Ikää 5kk..

Esikoinen on ollut 5 päivää sairaalassa, itse jouduttiin vanhempina olemaan eri sairaalassa tipassa. (meillä oli kaikilla noro) Lapsella oli ikää 8kk ja se oli ihan tuskaa! Ja lapsi raukalla ei ääntä tullut ku käytiin hakeen, oli itkeny niin kovasti. Ja siellä se itki yksin huoneessa ku mentiin sairaalaan.

Toinen on ollut rotaripulin takia 3 vuorokautta tiputuksessa. Pääsin onneksi viereiseen petiin, sillä lapsi jotui olemaan eristyksessä. Normaali-osastolla ei silloin vanhemmalle olisi paikkaa ollutkaan.

Toinen joutui jäämään nielurisaleikkauksen jälkeen sairaalaan komplikaatioiden takia. Silläkin kerralla pystyin jäämään lapsen seuraksi sairaalaan. Ihanat hoitajat saivat järjestettyä vuoteen minullekin.

esikoinen oli sairaalassa sydänleikkauksessa ja vietettiin siellä melkeen 2 viikkoa. sen lisäksi oli osastolla kun epäiltiin aivokalvontulehdusta. silloin vietettiin siellä 4 päivää.

kuopus ei ole kuin käynyt korvien putkituksessa.

Nuorin oli elämänsä ensimmäisen viikon vastasyntyneiden valvontayksikössä, koska ei meinannut muistaa hengittää (syntyi sektiolla 36+4 eikä keuhkot olleet vielä täysin kehittyneet).

Vanhin oli 8-vuotiaana viikon keuhkokuumeen vuoksi.

On ollut, useasti ja paljon. Onneksi sinne on saanut aina oman sängyn vanhemmille, ettei ole tarvinnut nukkua tuolilla istuen tai lattialla.  Monet reissut on nukuttu samassa huoneessa neljästään: 2 lasta ja vanhemmat.

Vanhempi vain päiväkäynnillä putkituksen takia.

Nuorempi jäi vastasyntyneiden teholle 3 päiväksi synnytyksen jälkeen, kun jo itse pääsin kotiin. Verensokeritarkkailuun. 1,5veenä oli vuorokauden tarkkailussa aivotärähdyksen takia, äiti mukana.

Syöpähoitoja takana useita vuosia ja sairaalayöpymisiä varmaan 300 kpl+päiväkäynnit

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:50"]

Syöpähoitoja takana useita vuosia ja sairaalayöpymisiä varmaan 300 kpl+päiväkäynnit

[/quote]

Voi ei, voimia ihan VALTAVASTI! Varmasti on yksi niitä elämän pahimpia asioita mitä voi tapahtua. Valtavan iso virtuaali hali.! <3 itku tuli.

T: 23v mamma joka sairastanut syövän, ja toivoo ettei omien lasten ja muiden läheisten tarvitsisi koskaan sitä kohdata.

Kiitos nro 15. Kaikkea hyvää teille toivoo mamma nro 14.

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 08:57"]

Mun lapseni oli 10 kuukauden iässä sairaalassa noron takia viisi yötä nenämahaletkussa. Olin tietenkin koko ajan lapseni kanssa siellä. En itse onneksi sairastunut, eikä miehenikään. 

[/quote]

Kuopus 11v oli juuri 9 pv, kotiutettiin eilen. Todettiin 1 tyypin db:( Viimeviikko meni sairaalassa 08-21, välillä käytiin kotona vain kissaa syöttämässä...

Lapsi oli 11-kuisena kaksi yötä sairaalassa, kun hän ei ollut syönyt eikä juurikaan myöskään juonut moneen päivään. Hän oli kuivunut ja apaattinen. Syyksi paljastui tulehdus nielussa, ja tilanne onneksi korjautui nestetiputuksella ja särkylääkkeillä. Olin koko ajan sairaalassa lapsen vierellä.

Paljon voimia kaikille teille, joiden lapsi on vakavasti sairas!

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:08"]

Tuo vastasyntyneen sairaalahoito mahtaa olla hirvittävän rankkaa. Varmaan skenaario, jota moni synnyttämään lähtevä äiti pelkää!

Ap

[/quote]

Ei voi kiistää, etteikö olisi rankkaa, kun "terveenä syntynyt" lapsi todetaankin vakavasti sairaaksi syntymän jälkeen ja lähetetään toiseen sairaalaan saamaan hoitoa. Toisaalta tuohon vaiheeseen on hyvät tukitoimet eism. kaikkiin muihin sairaalaoihin paitsi lastenklinikalle äiti saa siirtyä yleensä lapsen perässä (lapsi siis vastasyntyneiden teholleja äiti synnyttäneiden vuodeosastolle). Vastasyntyneiden teho-osastoilla vauvojen hoito hyvää ja hoitajat on vauvojen luona jatkuvasti ja vauvojen turvallisuuden tunnetta tuetaan tosi paljon (nukkumapesät, sylissäpito, sopivat vaatteet, kipupisteiden laskenta ja kivun hoito...). Vanhempia ohjataan hoitamaan vauvaa vauvan kunnon mukaan ja neuvotaan keinoja joilla vauvan hyvinvointia voi tukea (sylissä pito (asennot), vauvahierontakäden päällä pito, lohtusokerin anto verinäytteiden otossa jne.). Vanhemmilleon myös omia tukitoimia järjestelmällisesti esim. psykologin ja sosiaalityöntekijän tapaamiset jne. Vanhempana saa hyvin tietoa lapsen voinnista ja tehdyistä tutkimukista ja vanhemmille kerrotaan eri hoitovaihtoehdoista, jos niitä on. Vanhemman toiveet ja mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ja selitetään miksi ei voida huomioida, jos niin on.

Sen sijaan tavallisilla osastoilla jo pienetkin lapset joutuu olemaan paljon yksin, jos vanhempi ei ole paikalla. Jos lapsi ei osaa/pysty soittamaan soittokelloa, joutuu hän itkemään apua pitkänkin aikaa ennen kuin hoitaja tulee.Yksillöllinen hoito ei tahdo onnistua ja hoitovirheen uhka on ihan todellinen, jos vanhempi ei vahdi hoitajia ja lääkäreitä (perussairauden tuomia erikoiksuuksia ei osata huomioida hoidossa,vaan pyritään hoitamaan kaikki samalla tavalla). Lääkäreitä tapaa harvoin ja heidän tapaamista joutuu usein pyytämään ja lääkärit vaihtuu. Usein kierron tekee erikoistuvalääkäri ja erikoistuva ja seniorilääkäri tekevät hoitopäätökset kierron jälkeen, hoitopäätöksistä tiedottaminen unohtuu, jos siitä ei erikseen muistuta (lain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssa ja hänbellä on oikeus tietää tulevista tutkimuksista ja hoidoista ja niiden eduita/haitoista, pientä lapsen osalta lapsen oikeutta käyttää vanhempi) kanssa. Hoitajatkin vaihtuu usein (ei omahoitaja systeemi on harvalla osastolla tai se ei toimi).

Eli vaikka vauvan tehohoito oli raskas vaihe niin monella tapaa raskaampaa on olla isomman lapsen kanssa tavallisella osastolla.

Muutaman kerran  on keskimmäinen ollut. 7-viikkoisena ensin pahan RSV:n takia muutaman päivän, ja 10-kuisena bakteerikeuhkokuumeen takia. Sen lisäksi yksi yö palovamman takia osastolla ja vuotaneiden nielurisojen takia yksi yö.