Huono Äiti - purkautuu...
Enpä tiiä mistä aloittaa... joten tämä saattaa olla aika sekavaa!!
Mulla on viime aikoina alkanut horjumaan usko siihen että olen hyvä äiti lapselleni. (Olen nuorena kärsinyt masennuksesta ja viimeksi olin synnytyksen jälkeen masentunut, huonosta itsetunnosta jne. Olen saanut kuulla muilta miten he tekisivät ja tulee helposti olo et Jaahas-Taas-Mä-Tein-Kaiken-Väärin-Kun-Tein-Omalla-Tavallani !!!)...
Mulla on 9kk poika, joka tähän asti on ollut ns. ihan suht helppo. Eli siis ei ollut koliikkia. Viihtyi ennen hyvin itekseen sitterissä, jumppamatolla ja nyt kun osaa istua niin lattialla istuen ja leikkien.
MUTTA... Jostain kumman syystä hänen pitää saada kiljua ja huutaa ihan kuin joku satuttaisi häntä!!!!! Siis oikeesti !!! Ihan kuin joku hakkais jalkaa poikki ja huutaa paniikissa.
Hammas kipuun oon sit antanut panadolia (kun sitä epäilin). Huuto jatkui... Koitin kaikkea et mikä mättää, mut ei HUUTO jatkui.
Seurausta tästä oli sit et naapuri teki ilmoituksen lastensuojeluvirastoon, että naapurin lapsi kiljuu ja huutaa koko ajan!!
Sieltä tuli sitten kirje, jossa pyydetään käymään ja näyttäytymässä.
Vaikka tiedänkin et asiat on kunnossa lapsellani alkaa kuitenkin horjumaan usko äitinä olemiseen!!!
Olen aina halunnut äidiksi, 10 vuotiaasta asti ainakin. Mutta nyt alkaa meneen hermot ja kaduttaa että koskaan sain lapsen!!! Kunpa voisin vaan jättää sen jollekin sitä rakastavalle!!!
Nytkin tossa huutaa eikä oo edes hätää. En haluais ottaa sitä heti syliinkään, ettei totu siihen! Mut taas en halua huudattaa tahallaan kun vieressä kerran olen ja ettei kohta naapuri sitten soita vielä poliisejakin tänne!!!
Kaiken lisäksi huudon päälle poika vaan katsoo mua nauraen!!!
*ittu ... MULLA PALAA HERMOT !!!
Huono Äiti(kö??)
Kommentit (9)
Olet aivan varmasti Maailman paras äiti lapsellesi =)!
Tiedän miltä sinusta tuntuu, poikamme kärsi selittämättömistä vatsavaivoista jotka hellittivät n. 7kk iässä. Joten huutoa riitti kiitettävästi siihen asti ja minullakin oli lievä masennus/ totaali väsymys. Mieheni on kiireinen töissään joten aika yksin olin asian kanssa.. Nyt poikamme on varsinainen ilopilleri ja nukkuu uskomattoman hyvin. Hänkin huutaa ja kirkuu " huvikseen" , tunnustelee varmaankin minkälaisia ääniä pystyy tuottamaan. Ja leveät hymyt ja naurut päälle. Varsinkin rappukäytävässä kirkuminen on hauskaa koska siellä hieman kaikuu... Ja voin vain kuvitella miltä se naapureista kuulostaa, kuin pikkupossua teurastettaisiin.
Ottaa todella pannuun ärsyttävä naapurisi, olisi ensin voinut vaikka itse tulla käymään luonasi.... ARGH!!!! Kun koiramme oli pentu hän ulisi yksinään niin eikös postiluukusta tullut uhkauksia ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisille. Olisivat tulleet vaan meille suoraan ilmoittamaan ulinasta.
Koita jaksaa, et ole yksin! =)
kasvatustapojahan on monenlaisia. Toisaalta alle vuoden ikäisillä lapsilla on meillä ainakin kuuluneet jonkinlaiset kiljumiskaudet, joilla lapsi lähinnä on testannut äänivarojaan, mutta silloin on kyseessä selkeästi leikki.
Itse olen taas kanssasi eri mieltä tuossa syli -asiassa. Alle vuoden ikäisellä on selkeästi eroahdistusta päällä ja siihen taas auttaa vain syli. Lapsen sylinikävä on konkreettista eikä pientä lasta voi kouluttaa tylysti sillä asenteella, ettei lasta ota syliin, ettei lapsi totu siihen liiaksi.
Kuulostat kirjoituksen perusteella väsyneeltä ja epävarmalta luottamaan omiin kasvatuskykyihisi. Jos naapurisi on tehnyt ilmoituksen lapsen huutamisesta, niin sosiaaliviranomaisten luona käyminen taas on varmasti tapauksessasi rutiinitoimenpide.
Itse en koskaan viljele sanontaa, jokainen äiti on lapselleen paras äiti. Maailmassa on kuitenkin paljon alkoholi,-huume- ja mielenterveysongelmista kärsiviä äitejä, jotka eivät välitä lapsen kehityksestä tai eivät vain yksinkertaisesti kykene tasapainoista kehitystä tukemaan.
Kirjoituksesi sai minut paremmalle tuulelle!
Ei edes tullut mieleen, että lapsi sillä tavalla tosiaan hakee vanhemman hyväksyntää. Ja että tosiaan käy sillä tavalla läpi myös omia tunne tilojaan.
Olen yrittänyt kiinnittää huomion muuhun, mut kohta tulee taas huuto.
Allergiasta en tiedä... ihossa näkyy kyllä vähän ihottumaa (ite olen atoopikko), mutta ne toisinaan katoaakin pois.
Vaippa pöydällä ollessa tulee kanssa kamala huuto!!! Kaippa sekin kuuluu normaaliin kasvuun???
Naapurini mielestä lapset EIVÄT huuda! Tai ainakaan hänen lapsenlapsensa eivät!! Tämä naapuri on yli 60v eronnut nainen jonka kanssa asuu yli 30v poika!
Maiskis-80:
Ottaa todella pannuun ärsyttävä naapurisi, olisi ensin voinut vaikka itse tulla käymään luonasi.... ARGH!!!!
Hän tuntuu käyttäytyvän juuri tuolla " postitus" menetelmällä.
Ja aidan yli huutamalla!!
Mm. pari viikkoa sitten olin antamassa olohuoneessa pojalle puuroa ja takapihan ovi oli auki... Kello oli jotain 21.30... Poika kiljahteli välillä, kun olin antamassa puuroa. Naapuri tuli ulos ja huusi aitansa takaa " Etkö sinä saa sitä lastasi hiljaiseksi, Saatana?!!"
En voinut oikeesti uskoa kuulemaani!!! Huusin takas ASIALLISESTI siis " Lapset pitää ääntä!!" Johon hän vastasi " No ei ainakaan minun lapsenlapseni pidä!!"
Olisi pitänytkin kysyä, kuinka paljon niitä sitten hoidat jos tiiä ettei ne huuda kotonaan?!! Ja eihän kuitenkaan kaikki lapset huuda/kilju pienenä!????!!
Kiitos taas kannustavista teksteistä!!! Sain näistä jo paljon voimia jaksamiseen!! KIITOS kaikille!!!
(sori jos käytän liikaa ! merkkejä, mutta korotan vaan niillä kiitollisuutta...vaikka toisaalta ne kai tarkoittaa " huutamista" )
Hei. Meidänkin poika (nyt 8kk) huusi pää punaisena n. 3-4 kk iässä aina ennen nukkumaan menoa. Mikään ei auttanut kun jätkä pää punaisena kirkui ja huusi kuin pikkupossua olisi teurastettu, hyvä ettei suoni sanonut poks otsassa... Vielä kun tämä tapahtui noin klo 23 aikaan niin ihmettelen vaan ettei naapurit ole kertaakaan valittaneet saatikka soittaneet lastensuojeluviranomaisille. Ilmeisesti mummojen kuulolaitteet olivat off-asennossa jo siihen aikaan.... Kyllähän tässä itse kullakin on meinannut usko ja luottamus omiin kykyihin loppua täysin varsinkin kun minkäänlaista aikasempaa kokemusta pienistä vauvoista ei ollut ennen omaa lasta...Ja varsinkin kun on todella väsynyt niin alkaa tuntua, että on huono äiti..mutta kun taas tulee niitä päiviä, jolloin huomaa miten lapsi oppii uusia asioita ja hymyilee kuin naantalin aurinko on pakko uskoa, että edes jotain on tehnyt oikein...
Olet aivan oikeassa siinä, että kasvatustapoja on monta.
Olen yleensä ollut ja toiminut " ota-syliin" -periaatteella, mutta kaippa se oli nyt vaan väsymystä, kun ei saa kunnolla yöllä nukuttua vaikka poika nukkuukin koko yön kunnolla (22-08). Lievä masennuskin taitaa olla päällä, edelleen...
Syli asiasta vielä, että vaikka syliin otankin niin poika työntää itseään pois ja huutaa! ...Tulee sit sellanen olo ettei tahdo olla mun lähellä... =' (
Epävarmuutta on toisinaan kyllä, vaikka ei ennen ollut!! Ehkä kiitos naapurin jäin miettimään, et oonko oikeesti niin huono äiti kun lapsi huutaa?!!
Sosiaaliviranomaisten luona käyminen taas on varmasti tapauksessasi rutiinitoimenpide.
Sitähän se onkin, kun heidän pitää varmistaa ettei kyseessä ole oikeasti hätä tapaus!!
Kysyinkin, jos he voisivat tulla käymään meillä kotona niin näkisivät koti olot samalla ja et miten poika tykkää täällä kiljua.
Kiva kuulla et muidenkin lapset huutaa, koska meidän suvussa tyttäremme on ensimmäinen joka oikeesti huutaa, välillä hymyillen välillä ihan tosissaan. Se on sellaista huutoa et suu auki ja testaa kuinka paljon ääntä lähtee. Oon aatellu et se ei liene niin vakavaa kun tyttö lopettaa sen heti kun saa huomiota, eli huomionhakuisuutta kait.
Onnex meijän naapurissa asuu sisko, joka kuulee huudot kyllä, mut tietää meijän kotiolot, eikä siis ole soitellut tietenkään viranomaisille.
Kivaa se huuto ei oo, mut siihenkin tottuu ja kai se aikanaan loppuu, ehkä kun oppii puhumaan.
Nytkin kailottaa tuolla isänsä kanssa... Outoa mut ilmeisesti hirmu tavallista!
Tsemppiä ja ainahan kannattaa harkita valituksen tekoa naapurista jos sitä pelätä täytyy. Lasten äänet kuuluu elämään, siitä ei pidä valittaa ellei ihan mahdotonta ja arvelluttavaa ole, tässä tapauksessa tuskin näin on.
Voimia ja tsemppiä. Näytä niille viranomaisille et tää on ihan älytöntä ja tee selväks et tällaseen nöyrytykseen et toiste suostu ja että tämäkin tarkastus on niin arvelluttava (jos siis yhdestä valituksesta pitää mennä käymään)et on vika kerta kun sua juoksutetaan.
Kunnianloukkaus naapuriltasi, älä suostu pompoteltavax!
Ja niille viranomaisillekin voi sanoa et näin pienin perusten et vaivaudu paikalle, vähän enempi pitää olla näyttöä!
Mä en menis, soittaisin ja sanoisin nuo asiat melko painokkaasti niin et menee perille!
Koita kestää, multa saat ainakin sympatiat :)
Jade ja tyty 6,5kk
Kylvettäessä lasta huomasimme mieheni kanssa et pojalla oli jotain ihottumaa selässä!! Eli siis tästä taisikin johtua se kamala huuto myöskin. (helpottavaa sinänsä, et huudolle löytyi osa syy!!) Eli en siis ollut sitä siellä aiemmin edes huomanut. NOLOA !!!
Ja poika tuntuu ilmoittelevan huutamalla myös jos housuissa on kurat! =)
[b]Jade23:lle[/b]
Naapurista teimme rikosilmoituksen turhasta ilmiannosta! Mut saapa nähä koska poliisit asian eteen tekevät mitään, kun on niillä varmasti parempaakin tekemistä!! ;)
Minun tietojeni mukaan sinne virastoon ON MENTÄVÄ, jos kerran kutsu tulee!! Tai silloinhan niillä on syytä alkaa epäilemään!!
Eipä toi mua haittaa mennä käymään. Parempi vaan niin näkevätpähän sitten itse!! Ja jos toisen kerran naapuri soittaa ja valittaa niin he tietävät kyllä ettei ole hätää meidän pojalla.
Ja kaiken lisäksi heidän on otettava tosissaan kaikki soitot, kun koskaan ei tiedä milloin on tosi kyseessä!! Ikäväähän se on että menemme turhaan ja heiltä viedään siten kallista aikaa selvitellä oikeita tapauksia!
Tuttuni on töissä toisessa sosiaalialan paikassa ja kertoi että nimen omaan näillä perusteilla mitä naapuri oli valittanut meistä (eli " Lapsi huutaa/kiljuu eikä ole koskaan ulkona" ) löytyy oikeita tapauksia joukosta ja siksi heidän on otettava jokainen tapaus todesta!
Ja jos ei kerran ole salattavaa, mm. pahoinpitele lastaan kotona niin miksei sitten voisi mennä käymään??!! Ei siinä ole kuitenkaan nöyrtymisestä kyse vaan lapsen parhaasta.
Vaikka tässä tapauksessa on kyse naapuri-terrorisoinnista... On valitellut muustakin ja tämä olikin nyt viiminen kerta kun siedetään sen ämmän käytöstä. .. Että näin...
No et kyllä kuulosta huonolta äidiltä yhtään. Kaikilla meillä menee hermot välillä!
Meidän poika myös välillä huutaa vaan, vaikka olisi mun sylissä. Mutta vauvoille on erittäin tärkeää käydä läpi eri tunneskaaloja ja saada niille vanhempien hyväksyntä. Eli vaikka kuinka ärsyttää pojan huutaminen ja kiljuminen, niin hän hakee sille sinun hyväksyntää. Mene vaikka päästämään muutama ärräpää toiseen huoneeseen, jotta jaksaisit vauvasi huutoa.
Oletko yrittänyt kiinnittää vauvan huomion johonkin muuhun, kun kiljuu ja huutaa? Meillä joskus auttaa, kun alaln kyselemään, että missä lappu on jne. Poika on nyt 10 kk vanha. Myös moneen tilanteeseen auttaa se, että lähdemme rattaitten kanssa ulos. Nyt se on vielä helppoa, kun on kesä.
Oletko poissulkenut korvatulehduksen? Tai allergiat? Kaikkein tärkeintä on nyt se, ettet ainkaan välitä naapurista! Harmi, että tuollaisia naapureita on, jotka eivät tajua, että lapset pitävät ÄÄNTÄ!
Koita jaksaa ja muista, että ei se äitiys ole aina ruusuilla tanssimista ja et todellakaan ole ainut, jolla menee välillä hermot :) Tsemppiä oikein paljon!