En kestä miestäni välillä

Leivoin tänään päivällä ja leipomukset menivät aivan pieleen, niin ettei niitä olisi voinut syödä. Heitin koko pellillisen roskiin ja eikös mies tullut siihen sitten itkemään että hänelle luvattiin leivonnaisia ja minä kuulemma petin lupauksen. Sanoin, että niitä ei voinut syödä, että heitin ne siksi roskiin. Ja eikös hän mennyt syömään niitä sitten roskiksesta (monta kertaa kiellettyäni ja esteltyäni) muiden jätteiden seasta, kun "hänelle kerran luvattiin". Nyt lähti sitten ulos sanoen, että minä petin lupaukseni hänelle.

Eilen olin rauhassa koneella ihan hissukseen (katsoin jotakin leffaa), kun mies tulee kysymään, että olenko hänelle vihainen jostakin. Sanoin, että en. Sitten hetken päästä mies inttää uudestaan ja uudestaan, että oletko jostain vihainen, selvästi olet jotenkin kireä. Ja loppujen lopuksi intti niin monta kertaa minun olevan muka jostain vihainen, että oikeasti sai minut menettämään hermoni. Ja sitten oli tyyliin että "no olithan sinä jostain vihainen".

Joo-o, siitä että hän alkoi tyhjästä jankata tuollaista, vaikka mitään ei ollut tapahtunut. Ja tämän hänelle sanoinkin, moneen kertaan, muttei tuntunut menevän perille.

Ja tänään... Istuin jälleen koneella ja pyysin, ettei mies tuijottelisi näyttöäni oman näyttönsä sijasta (näytöt vierekkäin), en siis mitenkään ilkeällä äänensävyllä. Hänellä kun on ollut tapana tehdä sitä ja seurata kaikkea mitä teen. Tästä hän veti hirveät pultit, että olen kuulemma taas jostain kireä ja rupesi kärttämään jälleen tätä suuttumuksenaihetta, jota ei oikeasti ollut olemassakaan.

Miehestäni on siis tullut aivan älyttömän herkkä, ja hän näkee häneen kohdistuvaa suuttumusta yms. siellä, missä sitä ei ole. Juurikin tuollaista, että kaikki on rauhallista, ja yhtäkkiä tulee jankkaamaan, että "mistä olet minulle vihainen". Ja sitten itkee siinä vieressä, että vaimo on vihainen ja minä olen aivan äimän käkenä että häh?

Mitä tällaisen kanssa voi tehdä... Koko ajan saa varoa mitä tekee, ja vaikkei tekisi yhtään mitään, niin silti elämä on tällaista. Ei voi koskaan tietää, koska tuo on näkevinään jotain "vihjailuja" jossain mitä teen tai olen tekemättä.