Konmaritus väistyy, nyt tulee cluttercore

On! Ehdottomasti. Konmaritus puistattaa. Voi voi niitä, jotka ovat heittäneet valokuva-albumitkin roskikseen ;(

Mä niin odotan kun parin vuoden päästä nää minimalisti ihmiset hurahtaa just johonkin tällaiseen cluttercoreen 

Olin sanaton kun kuulin, että eräässä perheessä on lapsi ja lemmikki ja lemmikillä ei ollut leluja ja lapsellakin vain pari, koska äidillä oli vähän minimalismivaihde päällä

Eiköhän tämä ole ihmistyypistä kiinni. Olin minimalisti jo ennen konmaria enkä taatusti hurahda mihinkään romunkeräilymuotiin.

Vierailija kirjoitti:

Olin sanaton kun kuulin, että eräässä perheessä on lapsi ja lemmikki ja lemmikillä ei ollut leluja ja lapsellakin vain pari, koska äidillä oli vähän minimalismivaihde päällä

Lemmikit ja lapset tarttee ennen kaikkea aikuisen aikaa ja huomiota. Molemmat keksii leluja ihan mihin tahansa menevätkin.

Ihanan persoonallisia koteja. Nykykodit on sisustettu kaikki samalla kaavalla, mistään ei näe millaisia ihmisiä siellä asuu ja mitä harrastavat. Cluttercore kodit on kodikkaita ja mielenkiintoisia.

Vierailija kirjoitti:

Mä niin odotan kun parin vuoden päästä nää minimalisti ihmiset hurahtaa just johonkin tällaiseen cluttercoreen 

Minua taas puistattaa jo valmiiksi, että minimalistit hurahtavat cluttercoreen ja sitten taas minimalismiin. Ensin hävitetään, sitten haalitaan ja taas hävitetään "turha roina".

Mun koti on aina ollut runsas ja kodikas. Tiesin muuten, että tällainen tavarabuumi tulee konmarituksen jälkeen.

Jaa, mulle koti on ollut aina koti ihan ilman villityksiä ja trendejä. Olen hankkinut sitä mistä olen pitänyt ja säilyttänyt ne.

Alaklikit ilmeisesti sitä mieltä että lapset ja lemmikit ei tarvitse huomiota vaan ihan helvetisti tavaraa.

En ole ennen kuullut sanaa cluttercore, mutta mulla on ollut aina aika värikäs sisustustyyli ja antiikkikalusteet puusta. En lähtenyt niitä maalaamaan valkoisiksi silloin kun se oli in ja pop. Seuraan brittiläisiä instoja, oma tyylini ei kylläkään ole ihan niin runsas. Valkoiselle tyylille tein sen myönnytyksen n 10 v sitten, että ostin valkoisen päällisen sohvaan. Se ei kauaa kestänyt koira/lapsiperheessä :)

Sisustustavara vain usein on sellaista krääsää, joka ei löydä paikkaansa vaan kiertää tilasta toiseen ja lopulta ahdistaa. Todellinen kodikkuus tulee isommista ratkaisuista - huonekorkeudesta, valosta, pintamateriaaleista, tilaratkaisuista yms. Esimerkkinä vaikkapa katedraali-katto ja kovat pinnat. Näistä on todella vaikea rakentaa kodikasta tunnelmaa, joten moni täyttää sitä "sisustustavaralla".

Vierailija kirjoitti:

Alaklikit ilmeisesti sitä mieltä että lapset ja lemmikit ei tarvitse huomiota vaan ihan helvetisti tavaraa.

Leikki on koirille tärkeä osa sitä annettavaa huomiota.

Koti, joka on lähes tyhjä ja ne vähäiset tavarat millintarkasti ojennuksessa, on kamalan kolkko ja masentava paikka. Mun mielestä sellainen koti, jossa on paljon tavaraa, mutta jossa on kuitenkin hyvä järjestys, on ihana. Siinä on toki paljon hoitamista, mutta sellainen koti on kuin "linnoitus kylmää maailmaa vastaan". Täynnä muistoja ja persoonallisuutta, täynnä elämää.

Minusta on ollut hyvä, että minimalusmibuumin myötä taviksetkin ovat tiedostaneet, ettei sitä tavaraa ole pakko olla niin paljon. Toivottavasti joku muistaa sen jatkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Koti, joka on lähes tyhjä ja ne vähäiset tavarat millintarkasti ojennuksessa, on kamalan kolkko ja masentava paikka. Mun mielestä sellainen koti, jossa on paljon tavaraa, mutta jossa on kuitenkin hyvä järjestys, on ihana. Siinä on toki paljon hoitamista, mutta sellainen koti on kuin "linnoitus kylmää maailmaa vastaan". Täynnä muistoja ja persoonallisuutta, täynnä elämää.

Itse en koe mahtuvani sekaan, kun koti on täynnä perheenjäsenten 'rakasta' tavaraa. Minulle se linnoitus olisi avara tila, jossa on tilaa ajatuksille.

Vierailija kirjoitti:

Koti, joka on lähes tyhjä ja ne vähäiset tavarat millintarkasti ojennuksessa, on kamalan kolkko ja masentava paikka. Mun mielestä sellainen koti, jossa on paljon tavaraa, mutta jossa on kuitenkin hyvä järjestys, on ihana. Siinä on toki paljon hoitamista, mutta sellainen koti on kuin "linnoitus kylmää maailmaa vastaan". Täynnä muistoja ja persoonallisuutta, täynnä elämää.

Elämä on täynnä kiirettä ja sälää, jonka vastakohta olisi pikemminkin rauha ja selkeys.

Vierailija kirjoitti:

Koti, joka on lähes tyhjä ja ne vähäiset tavarat millintarkasti ojennuksessa, on kamalan kolkko ja masentava paikka. Mun mielestä sellainen koti, jossa on paljon tavaraa, mutta jossa on kuitenkin hyvä järjestys, on ihana. Siinä on toki paljon hoitamista, mutta sellainen koti on kuin "linnoitus kylmää maailmaa vastaan". Täynnä muistoja ja persoonallisuutta, täynnä elämää.

Joku voi oikeasti tykätä steriilistä kodista, mutta suurin osa näistä on heitä, jotka pitävät trendien mukaisia kulisseja yllä voiden samalla huonosti. Pitää miellyttää muita ja päästä piireihin omien mieltymysten kustannuksella.

En tule innostumaan roinasta. Olen hamstraajan kanssa elänyt ja inhoan turhaa rojua. Nyt on lapsen takia jotain kodikkuutta tehty, mutta niin lentää roskalavalle suurin osa kun tämä kotoilu loppuu. Perus huonekalut, ei krääsää. Vain se mitä tarvitsee itse. Ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti, joka on lähes tyhjä ja ne vähäiset tavarat millintarkasti ojennuksessa, on kamalan kolkko ja masentava paikka. Mun mielestä sellainen koti, jossa on paljon tavaraa, mutta jossa on kuitenkin hyvä järjestys, on ihana. Siinä on toki paljon hoitamista, mutta sellainen koti on kuin "linnoitus kylmää maailmaa vastaan". Täynnä muistoja ja persoonallisuutta, täynnä elämää.

Joku voi oikeasti tykätä steriilistä kodista, mutta suurin osa näistä on heitä, jotka pitävät trendien mukaisia kulisseja yllä voiden samalla huonosti. Pitää miellyttää muita ja päästä piireihin omien mieltymysten kustannuksella.

Haloo, kuka oikeasti sisustaa itselleen kodin jossa voi huonosti? Suomalaiset tykkäävät keskimäärin aika pelkistetystä tyylistä.