Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pyysin ystävääni mukaan laihdutusprojektiin. Kaikki meni hyvin, kunnes
10.02.2014 |
Ystävältä alkoi tulemaan katkeraa tilitystä :(
Ystäväni mukaan minun ei tarvitse muka laihduttaa.
Joo, toki olen hoikka häneen verrattuna, mutta jos ylipainoa on yli 40kg, niin kuka tahansa vähänki pullea näyttää hänen vierellä hoikalta.
Olen kyllä painoindeksin mukaan normaalipainoinen, mutta peili kyllä kertoo totuuden. Minulla on pömppö vatsa ja kamalat selkämakkarat. Haluan siis painoa pois, sekä kiinteytyä.
Pituuteni on n 165cm ja paino huiteli 65kg tienoilla. Että ihan hoikimmasta päästä en kyllä todellakaan ollut.
Mutta siis.. tämä kilpailuasettelu on naurettava. Innostuin urheilemaan, muuttamaan ruokavaliotani ja kohottamaan kuntoani, sekä samalla siis pudottamaan painoani.
Pyysin ystävääni mukaan samaiseen projektiin ja haluan todellakin hänen laihtuvan ja hän haluaa sitä itsekin. Motivaatio vain puuttui ja suunnittelimme yhdessä sitten päämääriä, joita tavoitella.
Mutta nyt tilanne on mennyt huvittavaksi. Kaverini kehuskelee koko ajan, miten hän on pudottanut enemmän painoa, kuinka hän on jo tehnyt sitä ja tätä. Okei. Mahtavaa, että on tarttunut nyt toimeen ja yrittää karistaa kiloja.
Mutta se, miten aliarvioi minun suorituksiani, syömisiäni ja kaiken kukkuraksi kehtasi todeta, että ei minun tarvitse laihduttaa!
Luulin tätä yhteiseksi projektiksi ja että olisimme toistemme tukena. En tohdi enää kertoa pudottamiani kiloja, sillä kaverini selvästi on nyt jotenkin katkeroitunut :(
Hänelläkin tippuu paino, joka aivan mahtavaa. Kehun häntä, tsemppaan ja olen tukena. Hän ei sanallakaan sano mitään positiivista minun suorituksistani.
Onko ystäväni nyt vain minulle kateellinen vai mikä tämä juttu oikein on?
En olisi pyytänyt ystävääni mukaan tähän projektiin, jos olisin tiennyt, että tämä menee tälläiseksi :(
Kommentit (7)
Eiköhän se vähän kateellinen/katkera ole, siitä kun hänellä sitä urakkaa on niin paljon ja sinä taas olet jo normaalipainon sisällä, tilanne mihin hän ei välttämättä pääse enää koskaan (oikeasti 40 kg ylipainon jälkeen normaalipainoon pysyvästi palaaminen on tosi harvinaista)...
Eiköhän tuo yhteinen laihdutusprojekti kannata lopettaa ennen kuin se vie ystävyydenkin mennessään. Molemmat voi laihduttaa sitten itsekseen, ilman että yritätte toisianne "tukea".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoilla linjoilla kakkosen kanssa. Sä oot ehkä ystäväs mielestä oikeasti jo nyt todella upea ilmestys ja häntä vituttaa, kun itse on sellainen röllykkä. Varsinkin jos laihis on vienyt sut täysin mennessään, olet innostunut, energinen ja ystäväsi ehkä tekee kaiken väkisin, hammasta purren. Onhan tuossa selvästi kateuttakin ilmassa, mutta en tiedä kuinka paljon. Mua ainakin ärsyttää, kun mun mies pystyy pudottamaan painoa hetkessä, kun taas mulla menee 1-2 kilon pudottamiseen ikäisyys. Ehkä hän vain on liian läheinen sulle ja kiukuttelee nyt tällä tavoin.
Mä olisin ikionnellinen, jos joku haluis alkaa mun kanssa laihduttamaan ja tsempattais toisiamme!
En aio luopua projektista.
En kyllä "hylkää" nyt ystävääni. Kyselen, miten sujuu ja tsemppaan. Haluan, että hän oikeasti nyt onnistuu. Täytyy siis vaan yrittää olla kertomatta omia kuulumisia ja olla mainostamatta niitä :)
Ja kyllä, paino on hänelle tosi arka asia. On monta kertaa yrittänyt laihduttaa, mutta tuloksetta. Nyt on sujunut niin hienosti, että jatkan hänen kannustamistaan, mutta vetäydyn omine projekteineni tosiaan taka-alalle. Ehkä se on järkevintä näin :)
-ap-
Kuulostat upealta ystävältä! Mä olen laihduttanut monet kerrat ja se on yleensä loppunut siihen, ettei paino ole tippunut tarpeeksi nopeasti ja musta on tullut äärimmäisen kiukkuinen. Olen sitten kiukutellut itselleni ja miehelleni. Olen useasti pyydellyt anteeksi mieheltäni käyttäytymistäni, mutta tuo onneksi ymmärtää. Tietää kuinka vaikea mun on laihduttaa ja että käyttäydyn kuin 2 v. mutta kun jaksaa tukea, niin mäkin jaksan laihduttaa.
Toivottavasti ystäväsi osaa olla kiitollinen myös sulle, sillä säkin teet aikamoista urakkaa hänen puoelstaan. =)
Jos ystävä on sinulle tärkeä, niin voit koettaa suhtautua ymmärtäväisesti hänen reaktioihinsa. Hänelle kysymys taitaa olla paljon vakavampi. Jos suhtaudut kannustavasti, niin ehkä tilanne muuttuu. Ole sinä isompi ihminen tässä ja odottele rauhassa, tasaantuuko tilanne. Ystävällesi voi olla liian vaikeaa käsitellä negatiivisia tunteitaan sinun laihtumista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 50kg ylipainoinen ja vastaan sen mukaan.
Minullakin on ystävä, joka on suunnilleen ap:n mitoissa. Hän ei muusta jauha kuin "kauheista läskimakkaroistaan", koko ajan saa olla ottamassa kantaa siihen, onko hänellä turvotusta jossain jne. Ystäväni on aivan normaalipainoinen, ja minun vieressäni seisoessa jopa hoikan näköinen. Joten...
Ehkäpä ap:n kaveri on kyllästynyt epäsuhtaan tilanteeseenne? Voi olla vaikea laihduttaa yhdessä, jos tavoitteet ovat aivan eri luokkaa (toisella 5kg, toisella 50!) ja helposti käy niin, että lihavampi osapuoli kokee normaalipainoisen laihduttamisen ns. puuhasteluksi ja egon pönkittämiseksi (vaikka se ei sitä olisikaan).
Alue: Aihe vapaa
Näyttää lihavuus olevan liian kipeä paikka tälle ystävällesi että osais suhtautua sun laihtumiseen niinku ystävän kuuluis. Oon itekin kokenut ton että vaikka itse oon ollut vaan onnellinen ystävän laihtuessa, ystävä on kateellinen ja vaipuu epätoivoon mun laihtuessa. Ja me vielä oltiin melko saman kokoisia. Kannattaa ehkä keskittyä tästedes vaan siihen omaan laihtumiseensa.