Sairaan lapsen kanssa elämä väsyttää ja laittaa koko perheen "kärsimään"

ei minua kiinnosta että tässä aletaan jauhaa uskonnoista ja onko ne totta vai ei ja mikä niistä on oikein. ap

enemmänkin olisin kaivannut vertaistukea ja kokemuksia.

Minusta se on tuputusta vähätellä joka käänteessä toisen uskoa. Miksei sitä saa toiselle hyvää toivoa, tai siunausta? Hohhoijjakkaa.

Meillä on esikoisella lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö, itse olen lapsuudessa kokenut paljon rankkoja asioita (vanhemman väkivalta ja alkoholismi, hyväksikäyttöä ym ym) silti olen aina uskonut Jumalaan, enkä ole ikinä lakannut uskomasta. Hän on aina auttanut minua. Hän on aina ollut rinnallani. Minun ei ole tarinnut muuta kuin luottaa, että asiat järjestyvät. Osaan arvostaa sitä mitä minulla on ja olen siitä kiitollinen. Pystyn luomaan muiden mieliin toivoa oman elämäni kokemusten pohjalta. Mistä minä ammentaisin, jos en koskaan olisi kokenut? En mistään. Minä olen vahva juuri siksi, koska isä Jumala on rinnallani aina seissyt. En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta.

Siunausta ja verjelusta ap:lle ja kaikille muillekin.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:18"]

Minusta se on tuputusta vähätellä joka käänteessä toisen uskoa. Miksei sitä saa toiselle hyvää toivoa, tai siunausta? Hohhoijjakkaa.

Meillä on esikoisella lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö, itse olen lapsuudessa kokenut paljon rankkoja asioita (vanhemman väkivalta ja alkoholismi, hyväksikäyttöä ym ym) silti olen aina uskonut Jumalaan, enkä ole ikinä lakannut uskomasta. Hän on aina auttanut minua. Hän on aina ollut rinnallani. Minun ei ole tarinnut muuta kuin luottaa, että asiat järjestyvät. Osaan arvostaa sitä mitä minulla on ja olen siitä kiitollinen. Pystyn luomaan muiden mieliin toivoa oman elämäni kokemusten pohjalta. Mistä minä ammentaisin, jos en koskaan olisi kokenut? En mistään. Minä olen vahva juuri siksi, koska isä Jumala on rinnallani aina seissyt. En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta.

Siunausta ja verjelusta ap:lle ja kaikille muillekin.

[/quote] Haluan vielä tarkentaa, että olen lähtöisin täysin maallisesta ev lut perheestä, jossa ei uskosta puhuttu. Mikäli puhuttiin, niin tyyliin "kun ei Jumala huoli, eikä piru pidä kiirettä".

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:29"]

ihan turha tulla sitten lässyttämään mitään ihanasta vauva-ajasta josta nyt kannattaa nauttia ku sitä on!

[/quote]Varmasti on vaikeata sairaan lapsen kanssa olo. en yhtään epäile.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:49"]

Eikä tarvitse olla edes sairas lapsi, että elämä muuttuu huonommaksi lapsen myötä. Luulisi, että tämä olisi kaikille selvää, mutta ei vain taida olla.

[/quote]Eipä se niin ole että muuttuu huonommaksi. Vauva aika on ihan mahtavaa aikaa. Menee ohi hetkessä. Onneksi alkaa sitten leikki aika ja uhmaiä't joka onkin välillä haastava. Sellaista se on.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:18"]

Minusta se on tuputusta vähätellä joka käänteessä toisen uskoa. Miksei sitä saa toiselle hyvää toivoa, tai siunausta? Hohhoijjakkaa.

Meillä on esikoisella lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö, itse olen lapsuudessa kokenut paljon rankkoja asioita (vanhemman väkivalta ja alkoholismi, hyväksikäyttöä ym ym) silti olen aina uskonut Jumalaan, enkä ole ikinä lakannut uskomasta. Hän on aina auttanut minua. Hän on aina ollut rinnallani. Minun ei ole tarinnut muuta kuin luottaa, että asiat järjestyvät. Osaan arvostaa sitä mitä minulla on ja olen siitä kiitollinen. Pystyn luomaan muiden mieliin toivoa oman elämäni kokemusten pohjalta. Mistä minä ammentaisin, jos en koskaan olisi kokenut? En mistään. Minä olen vahva juuri siksi, koska isä Jumala on rinnallani aina seissyt. En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta.

Siunausta ja verjelusta ap:lle ja kaikille muillekin.

[/quote]

Joka käänteessä? Ensimmäinen kerta kun asiasta kirjoitin. Olen nähnyt tuota saman sivun hypetystä monessa muussakin ketjussa. 

Mitähän minä tuputan, ethän edes tiedä uskonko vai en.. En ole mielestäni sanonut olevani ateistikaan..

"En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta."

Ja yllä kirjoitat toisen uskonnon vähättelystä. Ethän sä ole yhtään sen parempi!

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:41"]

"En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta."

Ja yllä kirjoitat toisen uskonnon vähättelystä. Ethän sä ole yhtään sen parempi!

[/quote]Minun suustani tuo oli pientä siihen verrattuna mitä uskova saa kuulla. Kyllä sitä puolustautua saa. Joka kerran joku ateisti ottaa esille sen "Miksi Jumala sallii sitä ja sitä?" Ruikuttamista kaikki tyynni.

AP:lle

Meillä 2,5v jolla monimuotoinen kehityshäiriö (lapsi n. 1-1,5v ikätasoaan jäljessä). Kun asia alkoi vuosi sitten selvitä, olin ensin ihan, että ok. Muutaman kuukauden jälkeen alkoi selvästi asian työstäminen ja olin tosi herkkä ja liikutuin asiasta jos toisestakin. Tällä hetkellä alan nähdä taas niitä kaikkia ihania asioita, joita lapsessamme on ja iloita jokaisesta pienestäkin edistymisestä ja huomaan, että meillä on kuitenkin moni asia todella hyvin. Tottakai ihaninta olisi, että lapsi olisi kaikin puolin täysin terve, mutta koska en itse siihen voi vaikuttaa, on parasta yrittää hyväksyä asia ja nähdä valoisat puolet.

Itse ajattelen, että sinulla on nyt tuo työstämisen vaihe, mikä voi kestää viikoista kuukausiin, pitempäänkin. SIlloin näkee helposti vain ne huonot asiat. Uskoisin, että sinulla helpottaa, kun pääset paremmin sinuiksi asian kanssa. Opit hyväksymään tosiasiat ja iloitsemaan siitä mikä kuitenkin on hyvin (itse ajattelisin että sellaisia on, että lapsenne ei ole hengenvaarallisesti sairas, esim. syöpä ja että hänellä on odotettavissa normaali aikuisuus).

Toivon sinulle ja perheellesi voimia! Toivottavasti positiivisuus voittaa jossain kohtaa!

AP:lle

Meillä 2,5v jolla monimuotoinen kehityshäiriö (lapsi n. 1-1,5v ikätasoaan jäljessä). Kun asia alkoi vuosi sitten selvitä, olin ensin ihan, että ok. Muutaman kuukauden jälkeen alkoi selvästi asian työstäminen ja olin tosi herkkä ja liikutuin asiasta jos toisestakin. Tällä hetkellä alan nähdä taas niitä kaikkia ihania asioita, joita lapsessamme on ja iloita jokaisesta pienestäkin edistymisestä ja huomaan, että meillä on kuitenkin moni asia todella hyvin. Tottakai ihaninta olisi, että lapsi olisi kaikin puolin täysin terve, mutta koska en itse siihen voi vaikuttaa, on parasta yrittää hyväksyä asia ja nähdä valoisat puolet.

Itse ajattelen, että sinulla on nyt tuo työstämisen vaihe, mikä voi kestää viikoista kuukausiin, pitempäänkin. SIlloin näkee helposti vain ne huonot asiat. Uskoisin, että sinulla helpottaa, kun pääset paremmin sinuiksi asian kanssa. Opit hyväksymään tosiasiat ja iloitsemaan siitä mikä kuitenkin on hyvin (itse ajattelisin että sellaisia on, että lapsenne ei ole hengenvaarallisesti sairas, esim. syöpä ja että hänellä on odotettavissa normaali aikuisuus).

Toivon sinulle ja perheellesi voimia! Toivottavasti positiivisuus voittaa jossain kohtaa!

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:49"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:41"]

"En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta."

Ja yllä kirjoitat toisen uskonnon vähättelystä. Ethän sä ole yhtään sen parempi!

[/quote]Minun suustani tuo oli pientä siihen verrattuna mitä uskova saa kuulla. Kyllä sitä puolustautua saa. Joka kerran joku ateisti ottaa esille sen "Miksi Jumala sallii sitä ja sitä?" Ruikuttamista kaikki tyynni.

[/quote]

Niin, mitä ruikuttamista se on jos kyseenalaistaa asioita, onko se kiellettyä? Tahtoisin siihen vastauksen edes joltakin, että mitä uskovainen siitä ajattelee. 

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:49"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:41"]

"En ruikuta, kuten ateisti, elämän pahuutta ja julmuutta."

Ja yllä kirjoitat toisen uskonnon vähättelystä. Ethän sä ole yhtään sen parempi!

[/quote]Minun suustani tuo oli pientä siihen verrattuna mitä uskova saa kuulla. Kyllä sitä puolustautua saa. Joka kerran joku ateisti ottaa esille sen "Miksi Jumala sallii sitä ja sitä?" Ruikuttamista kaikki tyynni.

[/quote]

Onko se jotenkin tässä ketjussa olevien vika mikä uskovaiset saavat ehkä elämässään kuulla? Niin kuule saa ateistitkin.

just

Eikä tarvitse olla edes sairas lapsi, että elämä muuttuu huonommaksi lapsen myötä. Luulisi, että tämä olisi kaikille selvää, mutta ei vain taida olla.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:49"]

Eikä tarvitse olla edes sairas lapsi, että elämä muuttuu huonommaksi lapsen myötä. Luulisi, että tämä olisi kaikille selvää, mutta ei vain taida olla.

[/quote]

sulla ei ilmeisesti lapsia?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:49"]

Eikä tarvitse olla edes sairas lapsi, että elämä muuttuu huonommaksi lapsen myötä. Luulisi, että tämä olisi kaikille selvää, mutta ei vain taida olla.

[/quote]

sulla ei ilmeisesti lapsia?

[/quote]

Mielenkiintoinen tulkinta. Saako kysyä, mistä tuollainen tuli mieleesi?

miksi sen elämän pitäisi muuttua huonommaksi lapsen jälkeen? Sitä minä en ymmärrä?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:57"]

miksi sen elämän pitäisi muuttua huonommaksi lapsen jälkeen? Sitä minä en ymmärrä?

[/quote]

No ei sen kai pitäisikään, mutta kyllä niin vain saattaa käydä.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 14:29"]

Sairaan lapsen kanssa elämä väsyttää ja laittaa koko perheen "kärsimään"

[/quote]

Voimia teille ihan joka päivään ja elämänvaiheeseen! Ohessa paikka, josta itse olen vaikeuksien keskellä saanut valtavasti henkistä tukea ja rohkaisua kuitenkin ilman pienintäkään "tuputusta": http://www.healingrooms.fi