Stressaan, kun hain eri paikkakunnalle töihin. En saa nukuttua, ennen kuin

Miksi hait, jos et halua muuttaa?

Jos työkkäri pakottaa (eli työttömyysrahat katkolla), ymmärrän ja tekisin varmaan samoin.

Muuten en.

Muutto voi olla uuden, paremman elämän alku.

Muutin itse n. kuukausi sitten. Asun tällä hetkellä yksin uudella paikkakunnalla, mies vielä vanhassa kodissa ja hakee myös töitä uudelta. Fiilis on jo nyt, että tänne haluan jäädä, jos vain mieskin saa töitä tai opiskelupaikan. Työ on vakkari, elämä leppoisampaa kuin edellisessä työssä, joita sai raahata kotiin selkä vääränä ja töiden siirryttyä verkkoon istua niskat jumissa sinistä valoa tuijottamassa illat pitkät.

Jos paikkakunta on sellaisella seudulla, jonne voi kuvitella kotiutuvansa, muutos voi olla todella hyvästä. Mähän en toki tiedä vielä, miten asiat lopullisesti lutviutuu, mutta hyvä alku on hyvä alku.

Kuinka kaukana työt on. Ite oon ajanu melkein 100 km suuntaansa päivittäin monta vuotta. Ei vakityötä. Työkkärin hakuvelvoitteet on sanonko mistä... joutunut hakemaan töitä, mistä ei mitään osaamista tai kokemusta jne. Rehellisesti vaan ilmottaa, että velvollisuus hakea, mutta ei käytännössä pysty tekee työtä. Yhtä näytelmää työnhaku on puolin ja toisin, mutta stressaa työnhakijaa älyttömästi!

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukana työt on. Ite oon ajanu melkein 100 km suuntaansa päivittäin monta vuotta. Ei vakityötä. Työkkärin hakuvelvoitteet on sanonko mistä... joutunut hakemaan töitä, mistä ei mitään osaamista tai kokemusta jne. Rehellisesti vaan ilmottaa, että velvollisuus hakea, mutta ei käytännössä pysty tekee työtä. Yhtä näytelmää työnhaku on puolin ja toisin, mutta stressaa työnhakijaa älyttömästi!

160 suuntaansa