Psykoterapiasta tietävät (ammattilaiset), apua!
Käyn pyskoterapiassa psykiatrilla. Mulla ei varsinaisesti ole sen kummempia isoja ongelmia, mutta miehen uskottomuuden jälkeen aloin vajota masennukseen ja menin siksi tuonne. Olen käynyt siellä syyskuusta lähtien ja terapeutti on minusta todella mukava ja ammattitaitoinen. Hän on ehkä 50-55+ -ikäinen mies, itse olen kolmevitonen nainen.
No, tänään olin päättänyt kertoa terapeutille, että olen ihastunut uudessa harrastuksessani tapaamaani nuoreen mieheen. Halusin puhua asiasta siksi, että haluan sen pois ajatuksistani, enkä oikein voi muille siitä puhua. Näin tein heti aluksi, ja mielestäni terapeutti reagoi ihan omituisesti. Itse asiassa hän ei reagoinut mitenkään, laittoi vaan silmät kiinni eikä sanonut mitään. Yleensä meillä on ajatustenvaihtoa ja hän saattaa puhua jopa ihan paljonkin. Tänään hän ei sanonut koko session aikana melkein mitään, piti vaan silmiä kiinni ja kuunteli. Itse olin vaivautunut ja yritin keksiä jotain sanomista, mutta osan aikaa olimme molemmat ihan hiljaa.
Mulle tuli jotenkin sellainen olo, että terapeutti loukkantui. En voinut välttyä ajattelemasta, että häntä harmitti, etten projisoinut tunteitani häneen, vaan johonkin nuoreen kloppiin, ja että hän oli jotenkin tavallaan mustasukkainen.
Toi kuulostaa ajatuksena todella kaukaa haetulta, mutta sellainen tunne mulle tuli. Nyt askarruttaa, että häiritsikö toi juttu häntä jotenkin sen terapian kannalta, eli olenko pilannut jotain, siis olenko menossa poispäin päämäärästäni tms., vai oliko hänellä oma henkilönsä pelissä (mikä olisi tosi amatöörimäistä, mutta onhan terapeutitkin ihmisiä).
Mä en todellakaan näe itseäni kysymässä asiasta suoraan ensi viikolla, eli sitä on ihan turha ehdottaa, mutta jotenkin tää on selvitettävä, koska muuten en enää halua mennä sinne enkä voi rentoutua siellä.
Mulla on kyllä aina ollut vähän vastaavia ongelmia miesten kanssa, eli kun olen ns. normaali miesten kanssa (enkä yritä flirttailla), yleensä ne ihastuvat muhun jostain syystä, vaikka en ole mikään erityisen kaunis tms.
Miten neuvoisitte tästä eteenpäin?
Kommentit (16)
Silloin, kun psykiatri möhlii kuten tuossa tapahtui, on aika harkita psykiatrin vaihtoa - jos edes tarvitset psykiatria ollenkaan?
Ilman muuta se terapeutti loukkaantui, kun et ollutkaan häneen ihastunut : (
Täällä menee nyt amatööreillä sekaisia terapeutit ja psykoatrit. AIVAN ERI ASIOITA!
Mutta. Psykoterapeuttikin on vain ihminen. Ei aina osaa toimia ammatillisesti ja oikein. Tuo hiljaa olo kuulostaa tosi oudolta. Onko teillä jokin tietty terapiamalli käytössä? Jos jatkuu kannattaa vaihtaa terapeuttia. Ehkä terapeutti ensi kerralla itse selvittää tilannetta tai jatkaa normaalisti.
Et ole välttämättä hakoteillä omissa ajatuksissasi tuosta projisoinnista. Se, että jollain on jokin tutkito ei tee hänen omasta persoonastaa kuollutta. Lääkäritkin ihan oikeasti joskus tirkistelevät mielellään nuoria naispotilaita jne. Ei todellakaan ole niin mustavalkoisesti, että ammattilainen ei koskaan harhaile ajatuksissaan.
Creepy creepester... psykiatri vaihtoon!
Psykiatrini on varsinaisesti seksologi, en tiedä koulutuksesta sen enempää, mutta minusta hän on todella ammattitaitoinen ja luotan häneen. En varsinaisesti itse hakeutunut miesterapeutin juttusille, vaan minut ohjasi sinne terapeutti, jonka luona mieheni käy.
Mitähän tästä nyt pitäisi ajatella? En kyllä voi mennä sinne, jos tuo puhumaton linja jatkuu...
ap
Niin ja siis kyseessä on siis ihan oikea psykiatri, joka toimii seksologina, mutta otti minut psykoterapiaan, kun kollega lähetti minut.
ap
Mä olen kerran ollut terapeutilla jolla oli maha sekaisin. Sain tietää jälkeenpäin kun ihmettelin hänelle että hän oli niin poissaoleva edellisellä kerralla ja kyselin ikävystytänkö häntä niin pahasti (eli hän vain pidätteli ripulipaskaa). Ja toisen kerran hän oli käynyt hammaslääkärissä ja saanut ohjeen syödä kipuun panadolia ja oli hirveissä kivuissa, ja vilkuili koko ajan kelloa tuskastuneen oloisena odottaen vain että pääsee soittamaan hammaslääkäriin, ja jälleen sain tietää vasta jälkeenpäin kun olin viikon pohtinut että miksi se oli niin tyly.
Kannattaa muistaa että se terapeuttikin on ihan vaan ihminen, eivätkä kaikki hänen reaktionsa liity sinuun. Voithan kysyä ihan suoraan miksi hän oli erilainen kuin yleensä, sillähän se selviää.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 15:23"]
Niin ja siis kyseessä on siis ihan oikea psykiatri, joka toimii seksologina, mutta otti minut psykoterapiaan, kun kollega lähetti minut.
ap
[/quote]
Psykoterapeutti on henkilö, jolla on koulutus psykoterapiassa. Psykiatri on erikoislääkäri. Psykiatri voi olla psykoterapeutti, jos hänellä on psykoterapeutin koulutus lääkärikoulutuksen päälle. Ilmeisesti psykiatrisi ei siis ole psykoterapeutti?
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 15:18"]
Täällä menee nyt amatööreillä sekaisia terapeutit ja psykoatrit. AIVAN ERI ASIOITA!
Mutta. Psykoterapeuttikin on vain ihminen. Ei aina osaa toimia ammatillisesti ja oikein. Tuo hiljaa olo kuulostaa tosi oudolta. Onko teillä jokin tietty terapiamalli käytössä? Jos jatkuu kannattaa vaihtaa terapeuttia. Ehkä terapeutti ensi kerralla itse selvittää tilannetta tai jatkaa normaalisti.
Et ole välttämättä hakoteillä omissa ajatuksissasi tuosta projisoinnista. Se, että jollain on jokin tutkito ei tee hänen omasta persoonastaa kuollutta. Lääkäritkin ihan oikeasti joskus tirkistelevät mielellään nuoria naispotilaita jne. Ei todellakaan ole niin mustavalkoisesti, että ammattilainen ei koskaan harhaile ajatuksissaan.
[/quote]
No sulla menee kyllä nyt vähän yli hilseen ilmeisesti. Minä ainakin olen ollut psykoterapiassa koulutetulla psykoterapeutilla, joka oli myös psykiatri. Toki ne ovat vähän eri asioita, mutta sama henkilö voi silti olla molempia.
Siis kuten sanoin, en tiedä hänen koulutuksestaan tuon tarkemmin. Tiedän varmuudella, että hän on psykiatri ja toimii seksologina, piste. Lisäksi en asu Suomessa, niin että käytännöt ovat täällä hiukan erilaiset, vaikka Euroopassa ollaankin.
Tiedän myös, että psykiatrilla on ollut joku suhde suomalaisnaiseen nuoruudessaan (kertoi sen heti, kun tapasimme, sen jälkeen ei ole itsestään puhunut). Siksi myös tuli mieleen toi minuun projisointi.
ap
No sehän on sitten selvää pässinlihaa, psykiati-terapeutti-seksologisi on rakastunut sinuun. (On muuten ihan yleinen ilmiö, siis kuvitelmat tuollaisesta).
Joo, tiedän että on yleinen ilmiö, mutta en osaa suhtautua siihen. Ja miksi se oli juuri tällä kerralla niin outo? Yritänkin löytää jotain järkevää selitystä.
ap
Ehkä se oli outo, koska kerroit asiatsa (ihastumisesta) joka kenties on koko ongelmasi ydin (tapasi olla miesten kanssa). Suuri osa psykoterapeuteista on pääsääntöisesti hiljaa ja esittää vain silloin tällöin kysymyksiä, että se ei ole mitenkään outoa, että terapeutti on hiljaa.
Ei välttämättä ollut mistään mustasukkaisuudesta kyse, saattoi olla päänsärkyä, väsymystä tms. Jos tuo hiljaisuus oli erityisen poikkeuksellista, voi hyvinkin olla että hän seuraavalla kerralla ottaa asian puheeksi, ja kertoo mistä oli kyse (todennäköisesti saat siis kuulla, että hänellä itsellään oli huono päivä, kipuja tai väsymystä). Jos hän jatkaa normaalisti, mutta sinua jää häiritsemään hänen viimekertainen käytöksensä, voit aivan hyvin kysyä asiasta. Kannattaa kuitenkin ehkä jättää oma tulkintasi sanomatta, ellei hän itse kysy miten asian koit.
No oli psykiatrin syy mikä hyvänsä, niin jatkon kannalta on tärkeää, että otat asian puheeksi.
Jos nyt vain vaihdat terapeuttia, et käy terapeutista tarvittavaa eroa läpi, ja mitä pahinta saatat jäädä väärään kuvitelmaan siitä, että terapeuttisi on ihastunut sinuun ja loukkaantunut koska et ihastu häneen.
Jos taas jatkat asiasta puhumatta, niin asia edelleen jää vaivaamaan sinua, ja alat karttaa tietyistä asioista puhumista, mikä vie idean koko terapiasta.
Parhaassa tapauksessa, psykiatrilla on esim omaa fyysista vaivaa joka esti häntä kommentoimasta, ja sinä opit itsestäsi paljon uutta, koska ensimmäinen reaktiosi hänen puhumattomuudesta oli tuo. Suhtaudu myös varauksella tänne tulleisiin neuvoihin, osalla on kokemusta psykoterapiasta tasan sen verran, että naapurin Maija kävi joskus sellaisessa. Silloin on helppo huudella sen kummemmin ilman lisätietoja, että vaihda terapeuttia.
Käyt siis uskottomuuskriisin vuoksi psykoterapiassa (onhan lääkärisi koulutettu psykoterapeutti, joskus ihmiset sotkevat asioista)?
Mikäli siis käyt oikeassa psykoterapiassa, tunnut olevan todellakin asioittesi äärellä! Oma vastareaktiosi terapeutin reagoimattomuuteen/kuviteltuun loukkaantumiseen kertoo sinun omasta sisäisestä maailmastasi, ei terapeutin.
Kuten itsekin totesit, sinulla on ollut ongelmia miesten kanssa...
Miksi muuten valitsit miesterapeutin?