Tuntuu pahalta kun mies ei koskaan välittänyt minusta.

Me mentiin naimisiin alle vuoden seurustelun jälkee.Halusin perhen ja lapsia kyllä. Lapsia on mutta nyt tuntuu että mies kaipanut vain äidinkorvikettä-hän ei pystyy ottamaan vastuu,eikä huolehtia lapseista-olen väsyny vain säälimään ja välittämän hänestä-hän ei oo pahaa ja on rehellinen kyllä..mutta tuntuu että me ollaan jossain avoliitossa ilman sitoomuksia vailla yhteistä päämäärää-olen uskonnollisessa vakaamuksessa -hän ei,no ei se mitään..olin ajatellut että löytyy yhteisymmärrystä ja syvyys. Tuntuu joskus,että moneissa parisuhdeissa on yksinäisyyttä.