Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian ankara?
24.01.2014 |
Tilanne lyhyesti. Ollaan lähdössä pienelle reissulle.. Lapsi 13 v on asiasta tiennyt 3 viikkoa. Edellytys mukaan pääsylle ollut että käyttäytyy nätisti (käytösongelmia ollut jo monta vuotta) Monta kertaa olen tän 3 viikon aikana sanonut jos käytös ei muutu ei mukaan pääse. Kerran sanoin että mukaan ei pääse mutta sitten annoin vielä yhden mahdollisuuden. Tänään aamulla käytös oli sitä luokkaa(suunsoittoa,kiroilua,viivyttelyä kouluun lähtöä ynm) ensin otin tietokoneen pois ja sanoin että seuraavaksi lähtee reissu. Ei auttanut vaan sama jatkui. Peruin sitten hänen reissunsa. Mies alkoi sitten sanomaan että olen liian ankara ynm että pojan käytös oli ollut hänen mielestään normaalia teini-iän kiukuttelua. Nyt poden huonoa omaatuntoa asiasta. Olinko sittenkin liian ankara?
Kommentit (25)
Tuollaiset päätökset kannattaa tehdä tiiminä toisen vanhemman kanssa, jos noin isoilla asioilla pelaillaan kuten reissu.
Ehkä mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut, vaikka yleensähän kannattaa tietysti toteuttaa uhkauksensa tai niiltä menee pohja kokonaan. Jospa sovit pojan kanssa jostain toisesta rangaistuksesta, esim ei käyttörahaa reissulla tai vastaavaa.
Ja kyllä ankara saa olla jos se on sinun tyylisi kasvattaa, minä olen saanut tosi rajun kasvatuksen enkä rikki ole menny!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset päätökset kannattaa tehdä tiiminä toisen vanhemman kanssa, jos noin isoilla asioilla pelaillaan kuten reissu.
Ehkä mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut, vaikka yleensähän kannattaa tietysti toteuttaa uhkauksensa tai niiltä menee pohja kokonaan. Jospa sovit pojan kanssa jostain toisesta rangaistuksesta, esim ei käyttörahaa reissulla tai vastaavaa.
Ja kyllä ankara saa olla jos se on sinun tyylisi kasvattaa, minä olen saanut tosi rajun kasvatuksen enkä rikki ole menny!
Tuollaiset päätökset kannattaa tehdä tiiminä toisen vanhemman kanssa, jos noin isoilla asioilla pelaillaan kuten reissu.
Ehkä mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut, vaikka yleensähän kannattaa tietysti toteuttaa uhkauksensa tai niiltä menee pohja kokonaan. Jospa sovit pojan kanssa jostain toisesta rangaistuksesta, esim ei käyttörahaa reissulla tai vastaavaa.
Ja kyllä ankara saa olla jos se on sinun tyylisi kasvattaa, minä olen saanut tosi rajun kasvatuksen enkä rikki ole menny!
Tuollaiset päätökset kannattaa tehdä tiiminä toisen vanhemman kanssa, jos noin isoilla asioilla pelaillaan kuten reissu.
Ehkä mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut, vaikka yleensähän kannattaa tietysti toteuttaa uhkauksensa tai niiltä menee pohja kokonaan. Jospa sovit pojan kanssa jostain toisesta rangaistuksesta, esim ei käyttörahaa reissulla tai vastaavaa.
Ja kyllä ankara saa olla jos se on sinun tyylisi kasvattaa, minä olen saanut tosi rajun kasvatuksen enkä rikki ole menny!
Et ole liian ankara ollenkaan.
Teoilla on seuraus ja lapsen on korkea aika oppia se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Innostuin painamaan lähetä-nappia, anteeksi!
Minsuta olet ihan liian ankara. Ihan normaalia teinikäytöstä tuo, eri asia jos kuvioissa alkoholi, tupakka tai jopa huumet. Teinit on sisimmissään vielä pikkuisia hellyyttä kaipaavia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, vanhempien olisi yhdessä pitänyt päättää rangaistus. Kuitenkin, koska rangaistus on jo langetettu, tulee kummankin vanhemman seistä sen takana.
Joitain lapsia vain pitää kasvattaa kuin bulldoggeja; rakastaa ja helliä paljon, mutta tuumaakaan ei saa antaa ikinä periksi. Pitää olla sanansa mittainen.
Olen samaa mieltä kuin 2 mutta 9kin puhuu asiaa. Reissu on ihan pieni ja samaiselle reissulle pääsee oikeestaan milloin vaan.(mutta tiedän lapsen odottaneen reissua kovin) Ei siis ole kyse mistään viikon lomareissusta :) Oliskohan ok että myöntäisin olleeni liian ankara ja rangaistuksena ei saisi esim sitä käyttörahaa niin paljon? vai pidänkö vaan pintani?
t ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hei.
Näistä asioista ollaan montaa mieltä. Minusta kuitenkaan eristäminen lomareissusta ei ole oman asenteeni mukaista. Rangaistuksella harvoin päästään myönteiseen lopputulokseen. Miten haluaisit lapsesi muuttavan käytöstään? Miten lomalta pois jääminen saa tämän myönteisen muutoksen aikaan? En usko. Uskon, että se synnyttää vain kokemuksen pois jättämisestä, ei-kelpaamisesta ja siten todennäköisesti uhman ja vastarinnan jatkumisesta.
Kehottaisin miettimään muita keinoja saavuttaa tavoitteet.
Mitä mieltä olet näistä kommenteistani.
[quote author="KirkkoSisko" time="24.01.2014 klo 10:17"]
hei.
Näistä asioista ollaan montaa mieltä. Minusta kuitenkaan eristäminen lomareissusta ei ole oman asenteeni mukaista. Rangaistuksella harvoin päästään myönteiseen lopputulokseen. Miten haluaisit lapsesi muuttavan käytöstään? Miten lomalta pois jääminen saa tämän myönteisen muutoksen aikaan? En usko. Uskon, että se synnyttää vain kokemuksen pois jättämisestä, ei-kelpaamisesta ja siten todennäköisesti uhman ja vastarinnan jatkumisesta.
Kehottaisin miettimään muita keinoja saavuttaa tavoitteet.
Mitä mieltä olet näistä kommenteistani.
[/quote]
Olen ihan samaa mieltä. Itse en käyttäisi reissun peruuntumista rangaistuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on kyllä oikeesti saanut jo monta mahdollisuutta reissun suhteen. Ehkäpä tämän aamuinen käytöis ei kumminkaan niin pahaa ollut että rangaistus olisi kohtuullinen mutta ku katsoo koko tätä 3 viikkoa minkä hän on reissusta tiennyt niin ei kyllä pääsisi mukaan. Mutta lupasin hänelle vielä yhden mahdollisuuden pari päivää sitten ja hyvin on mennyt tähän aamuun asti. Plääh kun on vaikeeta. Järki ja tunteet sano eri asioiota.
t ap
12 kirjoitit kyllä asiaa. Lapsen kanssa ollaan kyllä puhuttu millaista käytöstä vaaditaan.
T ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin samaa mieltä kuin nro 12. Itselleni tuli tuosta aloituksesta vain hämmennys, eihän AIKUINEN voi käyttäytyä noin. Ei ihme jos teini-ikäinen (ja yhä siis lapsi) ei osaa käyttäytyä oikein rajojen puitteissa, kun aikuinen ei näköjään osaa asettaa niitä rajoja. Eihän tuollaisessa ole mitään mieltä, että uhkaillaan mukaan pääsyllä ja heitellään tuota "no nyt et pääse mukaan" ihan miten sattuu. Ja vaikka sanottu ettei pääse, niin kohta jo perutaan puheet. Eihän tuosta uhkailusta ole mitään hyötyä. Muutenkaan perheen yhteiset lomamatkat ei ole mikään uhkailun asia, tietokoneet telkkarit ym käyttökiellot sitten erikseen. Mutta ei sopiva rangaistus ole se, että eristetään perheestä. Mielestäni pojan käytös on normaalia teini-ikäisen käytöstä. Ja mitä sitten jos viivyttelee kouluun lähtöä, eikös se ole se ja sama jos kuitenkin koulussa on ajoissa eikä myöhästymisiä tule. Vai myöhästyikö jo siis? Selkeät säännöt esimerkiksi siitä, että muita ei haukuta ja puhutaan asiallisesti muille. Mutta jos nuori heittää "vittu tuolla on kylmä" niin ei kai se nyt niin vakavaa ole, kunhan ei teille rupea haistattelemaan. Tuli tuosta aloituksesta sellainen mielikuva (voin toki olla väärässä), että nuoren käytöstä tarkkailemalla tarkkaillaan ja pienestäkin rikkeestä aletaan uhkailemaan. Aikuisena tunnet auktoriteettiäsi heti uhattavan, jolloin heität tuon "et pääse mukaan reissulle" ikään kuin valta-aseman osoituksena.
Sanoisin että olet.
Rankaiseminen ei ole kasvattamista. En edelleenkään ymmärrä miten voi antaa lapselleen rangaistukseksi vaikkapa just tuollaisen ettei pääse matkalle. MIten ihminen voi olla omalle lapselleen niin käsittämättömän julma?
Sehän on aivan tajuttoman kova rangaistus. En kertakaikkiaan keksi mistä asiasta tuollaisen voisin omille lapsilleni antaa.
Lapsen pitää saada harjoitella kotona rajojaan ja opetella aikuiseksi, harjoitella vastuuta ja ennenkaikkea oppia pitämään puolensa. Noilla antamillasi rangaistuksilla mitään noista ylläolevista ei opi, tulee vaan aivan tolkuton viha ja kiukku ja uhma joka pahentaa entisestään tilannetta.
Kyllä auktoriteetti pitää jotenkin muuten saada rakennettua kuin heti uhkaamalla rangaistuksilla. Lapsi tietää että sinulta on keinot loppu ja että tartut heti rangaistuksiin, eli tuntee olevansa vahvempi kuin sinä ja murrosikäisen uhmaansa kokeilee koko ajan missä sinulta palaa hermot.
Minusta pitäis miettiä mistä johtuu ettei lapsi halua mennä kouluun ja miksi aamuisin väsyttää, voisitte yhdessä jutella siitä ihan rauhallisesti ilman mitään rangaistuksen uhkaa leijumassa yllä koko ajan.
Älä ole epäoikeudenmukainen ja niuho vanhempi vaikka lapsesi vähän koetteleekin rajojaan.
Asiat ei kyllä noin ole kuin 16 kirjoitti mutta en lähde tässä kaikkea kertomaan. Tietty se on sitten vaikeeta muiden kommentiakaan antaa. Mutta kiitos komentoijille. Sain paljon ajateltavaa :) Reissu ei ole koko perheen reissu.
Hyvää vloppua kaikille:)
T ap
Minusta myös pitää seisoa sanojensa takana. Pidä pintasi ap! Ei voi uhkailla, jos ei toteuta, se on sitten yhtä tyhjän kanssa ja lapsi oppii että kyllä se aina lipsuu, joten voi tehdä mitä huvittaa jatkossakin
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 10:04"]
Et ole liian ankara ollenkaan.
Teoilla on seuraus ja lapsen on korkea aika oppia se.
[/quote]
Näinpä ja tuo ikä on siitä kriittinen, että vielä jonkun aikaa mahdollisuus asia myös saada sinne jakeluun johdonmukaisuudella.
Et ole,vanhemmat määrää alaikäisen asioista.
Sitten kun asuu omassa asunnossa,voi tehdä mitä mieli tekee.
Arvaan että poika on tähän ast saanut jo liikaa myönnytyksiä.
Siis että kiukuttelemalla saa mitä haluaa.
Älä anna periksi,myönnytyksiä vain hyvää käytöstä vastaa.