Tiesitkö että Halloween on suosituin suomalainen perinne juhla?
Ja enää jäljellä kaksi viikkoa Halloweeniin (31.10.), miten aioit viettää juhlasi ja joko on kauhuasu mietittynä?
Kommentit (38)
Kyllä kyllä! Sitähän on täällä vietetty jo 8.2 miljardia vuotta sitten!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä! Sitähän on täällä vietetty jo 8.2 miljardia vuotta sitten!
Tietty kurpitsajuhlaa on juhlittu Suomessa kirkollisen pyhäinpäivän rinnalla jo kymmeniä vuosia, mutta Euroopassa sen juhliminen alkoi vasta 18. vuosisadalla ja sotien jälkeen Amerikassa. Suomessa Halloween on kuitenkin jo yhtä vanha juhla vaikka täällä sitä on kutsuttu monilla muillakin nimillä kuten kekri, köyri, köyry ja keyri vaikka pohjimmiltaan kyse on samasta juhlasta haamuinen, pukuineen ja kurpitsoineen.
Vuoden paras juhla. Saisi olla joka kuukausi. Kurpitsakakun ja kurpitsapiirasia tein jo valmiiksi pakkaseen. Loput herkut teen sitten lähempänä. Pukua ei vielä ole.
Tiesin, paitsi ettei se ole suomalainen perinnejuhla.
joulu on vielä vanhempi suomalainen juhla. kun aikoinaan kustaa vaasa kävi suomessa, niin suomalaiset näyttivät hänelle että miten joulua vietetään.
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, paitsi ettei se ole suomalainen perinnejuhla.
Halloweenia on juhlittu Suomessa kekri ja pyhäinpäivä -nimillä jo iät ja ajat ennen kuin siitä tuli kaupallinen juhla.
Kekrijuhlaan kuului että talon isännän tuli olla ympäripäissään kolme vuorokautta.
Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä.[3] Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.[3]
Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden kuulustelua ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen.[12]
Kekri muistutti usein saksalaisia karnevaaleja.lähde? Siihen liittyi myös tavallisimmin 12 päivää kestänyt jakoaika, jolloin ei yleensä tehty työtä enemmän kuin oli välttämätöntä.[3]
Kekrin toisena päivänä lähdettiin ”kekriä kiertämään”. Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia. Pukki vieraili usein myös nuutinpäivänä, jolloin sitä kutsuttiin nuuttipukiksi.
Kirkko ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Useissa kirjaanpanoissa 1600- ja 1700-luvuilla oikeuden pöytäkirjat tietävät kertoa kekrilampaista, joita syötiin epäkristilliseen tapaan maanhaltijan kunniaksi. Rangaistusten pelossa perhe siirtyi esimerkiksi navettaan syömään kekrin juhla-ateriaa. Suomalaiset olivat tottuneet viettämään kekrijuhlaa, johon liittyi myös kiitos saadusta sadosta. Kielto oli niin ankara, että juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot.[3]
Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, paitsi ettei se ole suomalainen perinnejuhla.
Kuka tuota on väittänytkään? Ap kertoi sen olevan perinne juhla! Ihan eri asia.
Aivan tavalliselle lähellä keski-ikäisille ihmiselle tuo juhla on edelleen sellainen muistopäivä.
jolloin ajatellaan ja muistetaan poisnukkuneita läheisiä.
Monilla on isoisä, isoäiti, jopa äiti tai isä tai sisarus tai läheinen ystävä kuollut.
Pyhäinpäivänä käydään heidän haudoillaan ja viedään sinne kynttilä. Monet käyvät myös Pyhäinpäivänä kirkossa. Jotkut sytyttävät kotona kynttilän Pyhäinpäivän ateria pöytää, ja silloin syödään jotain parempaa ruokaa, jälkiruokineen.
Päivä on nimensä mukainen, kuolleiden muistopäivä.
Ikävää jos nykyiset vanhemmat eivät ole siirtäneet tätä perinnettä lapsilleen.
Niin se maailma muuttuu, uudet sukupolvet saavat erilaisen kasvatuksen, mutta olisi hyvä, jos jotkut perinteet ja arvot säilyisivät sukupolvelta toiselta.
Olisi edes muutamia kiinnekohtia vuoden kulussa, ja joitain muistoja menneestä, sekin antaaa tiettyä turvallisuutta elämään.
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, paitsi ettei se ole suomalainen perinnejuhla.
Kyllä se on perinnejuhla. Sitä on vietetty jo useita vuosisatoja pois nukkuneiden eli kuolleiden muistopäivänä.
Myös Halloween tarkoittaa kuolleiden muistamista, mutta siitä on tehty etenkin Usassa kaupallinen ja hassuttelujuhla, joissa kaiverretaan pääkallo tyhjään kurpitsan kuoreen.
Lapset ja nuoret ja pitävät päivää hepposten kepposten juhlana, ja kiertelevät ruumiiksi naamoituneena ovella ovella kerjäämässä jotain hyvää, karkkeja tai muuta.
Rahalla on aina niin monet kasvot.
Ja jokainen voi tietty juhlia tuota juhlaa aivan miten tahtoo, mitä sen niin väliä miten joku muu sitä juhlii kuin itse.
Samahan se on kaikkein juhlapäivien kohdalla.
pakana
pakanallinen
hömppäjuhla
rautakauden
Tämä on testi jolla yritän testata, että mikä on se sana joka nyt kanittaa, kun ei meinaa tulla millään viesti läpi. Mitään kiellettyä sanaa ei mielestäni viestissäni ole, mutta m o d e vaan ei päästä viestiä läpi
Ai? Minä olen luullut, että se on yhdyssanapäivä kun on se suosituin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, paitsi ettei se ole suomalainen perinnejuhla.
Halloweenia on juhlittu Suomessa kekri ja pyhäinpäivä -nimillä jo iät ja ajat ennen kuin siitä tuli kaupallinen juhla.
Älä sekoita kolmea juhlaa keskenään. Vaikka ne osuvatkin samoille haminoille, ne ovat ihan eri juhlia. Kekrihän on jo vanha rautakauden ajoilta juhlittu suomalainen perinnejuhla.
Pyhäinpäivä taas on kristittyjen keksintö ja kuuluu samaan sarjaan kaikkien muiden kristillisten juhlien kanssa (mm joulun), jotka tungettiin samoille paikoille perinteisten pakanajuhlien kanssa, joiden tarkoituksena oli tietenkin syrjäyttää kansan juhlimat perinteiset pakanalliset juhlat. Kekrihän oli sadonkorjuujuhla, jolla juhlittiin satokauden päättymistä.
Halloween on taas amerikkalaisten hömppäjuhla joka on Suomeen on rantautunut kunnolla vasta tällä vuosituhannella. Se on meillä ihan puhtaan kaupallinen juhla, eikä sillä ole mitään tekemistä perinteidemme kanssa. Alunperinhän sekin on sadonkorjuujuhla, mutta nykyisenkaltaiseksi hömppäjuhlaksi se on muodostunut 1950 luvulla ja siis Yhdysvalloissa, jonne sen toi irlantilaiset
s iir tol aiset 1800-luvulla.
Itse en juhli mitään näistä, mutta jos juhlisin, niin tietenkin kekriä.
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen luullut, että se on yhdyssanapäivä kun on se suosituin?
Aleksis Kiven päivä on suositumpi ja perinteikkäämpi. Sitä juhlittiin jo, kun seitsemän veljestä sattui ryyppäämään samana päivänä, kun esi-isänsä. Silloin on räitty, naurettu tyhmille puujalkavitseille ja muutenkin on ollut Turkan hauskaa jo vuosituhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä! Sitähän on mm täällä vietetty jo 8.2 miljardia vuotta sitten!
Tietty kurpitsajuhlaa on juhlittu Suomessa kirkollisen pyhäinpäivän rinnalla jo kymmeniä vuosia, mutta Euroopassa sen juhliminen alkoi vasta 18. vuosisadalla ja sotien jälkeen Amerikassa. Suomessa Halloween on kuitenkin jo yhtä vanha juhla vaikka täällä sitä on kutsuttu monilla muillakin nimillä kuten kekri, köyri, köyry ja keyri vaikka pohjimmiltaan kyse on samasta juhlasta haamuinen, pukuineen ja kurpitsoineen.
Halloweenistä en tiedä mitään, mutta tiedän Kekrin, pyhäinmiesten päivän ja vainajien muistopäivän, jotka sijoittuvat samaan ajankohtaan.
Teen noituuksia ja "uhraan" jumalille jotain parempaa viiniä tai ruokaa, en ole vielä päättänyt kumpaa :p tai no, enhän minä sitä päätä jos tarkkoja ollaan.