Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kielitietäjät! Miksi sanotaan "suomalainen" eikä "suomilainen"?

Vierailija
13.01.2014 |

Ruotsalainenhan tulee samalla tavalla, mutta missään muissa i-loppuisissa maiden nimissä ei muistaakseni vaihdeta i:tä a:ksi.

 

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sveitsiläinen, uusiseelantilainen, hollantilainen, islantilainen, japanilainen, egyptiläinen... totta.

Vierailija
2/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tähän kysymykseen oikea vastaus olisi "sitä ei tiedetä". Mutta tämä kysymys että vastaus siihen on hyvä olla jossain kontekstissa. Pahaksi onneksi konteksti "maiden nimet"... Niin, miksi luulet, että maiden nimet ja sananjohto korreloisivat jollain tavalla? Eiväthän ne sitä tee.

No, parempi olisi verrata rakenteellisesti samantyyppiseen sanaan. Otetaan sitten "puomi". Sen tiedetään olevan saksalaisperäinen:

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_490.pdf

Vähän harvinaista johto on, mutta:

http://oneiadore.blogspot.fi/2012/11/hyppiva-puomilainen.html

"puomi" ja muut saksalaisperäiset lainasanat ovat alkaneet tulla suomeen 1300-luvulta alkaen, "suomi" taas... Joka tapauksessa kieli muuttuu jatkuvasti. Ennen johto rakenteellisesti tällaisissa sanoissa meni kuten suomi:suomalainen, tai ainakin tämän aineiston pohjalta niin on oletettu (johdossa voi olla ollut muutakin, mutta muuta todistusaineistoa kielen aineksista ei ole löytynyt). Syystä tai toisesta johto on muuttunut, ja "puomi" johdetaan toisella tavalla.

Tämä siis on vastaus kysymykseen miksi. Mutta ei tässä vielä kaikki. Kielessä vaikuttaa analogia, jolloin "tehdään mallin mukaan". "suomi" olisi voinut siirtyä johtotyypiltään "puomi"-tyyppiin, mutta sitä se ei tehnyt. Miksi? Koska se on suhteellisen yleinen sana, ja täten vanhaa johtotyyppiä on siis yleisyys suojannut. Tai tämä on yksi selitys, koska kieli muuttuu ja joskus tapahtuu hyvin radikaaleja muutoksia (esimerkiksi nykyruotsin verbit eivät enää taivu persoonissa eivätkä luvussa). Joten palataan takaisin alkuun, ja sanotaan, että "sitä ei tiedetä".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 22:31"]



No, parempi olisi verrata rakenteellisesti samantyyppiseen sanaan. Otetaan sitten "puomi".

[/quote]

 

Tai tuomi.

Puomi, tuomi ja suomi. Tuomen, Suomen... mutta puomin. Miksi?

 

 

 

Vierailija
4/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomihan on ikivanha sana, todennäköisesti on alunperin ollut "suomaa". Vartalo on suoma-, eli siitä "suomalainen".

Ruotsikin on ikivanha sana. Tulee muistakaeni soutamissanasta, nyk. "ro" ruotsiksi. Olivat sellaista venekansaa, viikinkejä. (ps. Samasta sanasta tulee myös "Russia", tai siis Venäjän nimi niin monessa kielessä. Viikingit kun tekivät ryöstö- ja siirtolaisreissuja Venäjälle päin.)

Ehkä Ruotsi-sanan vartalo on ennen muinoin päättynyt suomessa johonkin muuhun kuin i-äänteeseen tai sitten taivutuksessa on matkittu "suomalaisen" taivutusta.

Vierailija
5/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 22:31"]



No, parempi olisi verrata rakenteellisesti samantyyppiseen sanaan. Otetaan sitten "puomi".

[/quote]

 

Tai tuomi.

Puomi, tuomi ja suomi. Tuomen, Suomen... mutta puomin. Miksi?

 

 

 

[/quote]

 

Koska nuo edustavat "selvästi" eri rakennetyyppejä. "tuomi":"tuomilainen"/"tuomelainen"/"tuomalainen"... "puomi" ja "suomi" oli esimerkkeinä helpompi "selittää", ja ne olivat vielä ihan oikeita, ei keksittyjä. "tuomi" olisi merkinnyt lisäselityksiä, ja koska kielitieteelliset selitykset eivät kuitenkaan mene maallikoille kalloon, niin miksi mutkistaa asioita. Jokainen maallikkohan osaa puhua, joten hän on synnynnäinen kielitieteilijä, ja hänen selityksensä on aina ihan oikea, ja siksi meille tulee näitä "selityksiä" kuten 5 tässä ketjussa.

Vierailija
6/15 |
13.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi on Lahti mutta sanotaan lahtelainen ... Tällä perusteella voisi olla myös suomelainen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 23:50"]

Miksi on Lahti mutta sanotaan lahtelainen ... Tällä perusteella voisi olla myös suomelainen. 

[/quote]

 

Niinpä. Selitykset ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei olis kannattanut tuota aikasempaakaan tänne vääntää...

Vierailija
8/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei todellakaan: eihän siitä saa tolkkua ryssän pappikaan! Minusta tuo *Suomaa>suomalainen on tähänastisista selityksistä järkevin. Ehkä kyse on jonkinmoisesta kontaminaatiosta: on puhutta 'Suomenmaasta' ja 'Ruotsinmaasta' - siitä tuo 'maalainen'>suomalainen (vallankin kun tämä ikivanha 'Suomaa' on kummitellut vielä kielitajussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 00:48"]

Ei todellakaan: eihän siitä saa tolkkua ryssän pappikaan! Minusta tuo *Suomaa>suomalainen on tähänastisista selityksistä järkevin. Ehkä kyse on jonkinmoisesta kontaminaatiosta: on puhutta 'Suomenmaasta' ja 'Ruotsinmaasta' - siitä tuo 'maalainen'>suomalainen (vallankin kun tämä ikivanha 'Suomaa' on kummitellut vielä kielitajussa.

[/quote]

 

Enpä muuta odottanutkaan... Suomaa, just joo!

Vierailija
10/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arvon kielitieteilijä nyt rauhoittuu siellä. Ja olisi mukavampi lukea vastaustasi, jos vähän väliä lause ja ajatus ei loppuisi kesken, esim. "suomi" taas.. Niin mitä?

 

Ja onhan "suomi" myös imperatiivi verbistä suomia, tämä sana siis tullut maan nimen Suomi jälkeen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 02:08"]

Arvon kielitieteilijä nyt rauhoittuu siellä. Ja olisi mukavampi lukea vastaustasi, jos vähän väliä lause ja ajatus ei loppuisi kesken, esim. "suomi" taas.. Niin mitä?

 

Ja onhan "suomi" myös imperatiivi verbistä suomia, tämä sana siis tullut maan nimen Suomi jälkeen?

[/quote]

Maan nimellä ja verbillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja tuo suomaa-etymologia ei ole oikea, vaikka joskus on ajateltukin, että suo ja suomi voisivat tulla samasta sanasta.

 

Suomi-sanan etymologiasta ei ole täydellistä varmuutta, mutta nykyään sitä pidetään lainasanana, en tosin muista, mistä kielestä. Muistaakseni kantasanaksi arvellaan jotain tyyliin *zeme. Samasta sanasta ovat peräisin myös sanat saame ja häme. Todennäköisesti se tarkoittaa jotain niin omaperäistä kuin alue tmv.

 

Tuo Ruotsi-etymologia oli ihan oikea, se tosiaan tulee sanasta soutaja, rothskarl (th lausutaan samoin kuin englannissa). Karjalassa ruotshi tarkoittaa luterilaista suomalaista.

 

Sitä, miksi adjektiivi kuuluu suomalainen (ja ruotsalainen), eikä suomilainen (ja ruotsilainen), en tiedä. Todennäköisesti erot muihin maannimistä johdettuihin adjektiiveihin johtuu sanojen iästä. Nuo i-vartaloiset ovat siitä nuoremmasta päästä, kun taas suomalainen ja ruotsalainen ovat vanhempia. Ehkä kyseessä on vain ero siinä, miten sanoja on johdettu.

 

Vierailija
12/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Herra nähköön tuota kolmosta. Voiko ihminen enää epäselvemmin ja huonommalla kielitajulla kirjoittaa? Hän tuntee selvästi suomen kielen etymologiaa, mutta kirjallinen ilmaisu on karmeaa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa muistaa, että kieli on just sellainen kuin äidinkieliset käyttäjät siitä tekevät. Kielioppi yrittää mallintaa elävää kieltä. Siksi on tyhmää kysyä, miksi niin ja miksi näin. Siksi koska me niin sanotaan!

Vierailija
14/15 |
14.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:25"]

Kannattaa muistaa, että kieli on just sellainen kuin äidinkieliset käyttäjät siitä tekevät. Kielioppi yrittää mallintaa elävää kieltä. Siksi on tyhmää kysyä, miksi niin ja miksi näin. Siksi koska me niin sanotaan!

[/quote]

Ei ole tyhmää kysyä, miksi näin! Sehän on just mielenkiintoista.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekkin joskus tuli huomattua tämä ja piti nyt ihan tulla googlettamaan että onko siihen jotain selitystä niin eipä löytyny kun tämä viestiketju :D Mutta niin huomasin silloin myös että itänaapureitamme pitäisi oikeasti kutsua venäjäläisiksi eikä venäläisiksi. Oiskohan perää siinä että koska suomi ruotsi ja venäjä pelkästään sanotaan eri tavalla niin se liittyis siihen jotenkin että suomi on kuulunu joskus ruotsiin ja venäjään??