Mikä koirarotu meille? (opiskelijapariskunta)
Mitä koirarotua "suosittelisitte" näiden faktojen perusteella?
- Molemmat opiskelijoita ja halunneet koiraa jo pitkään (yli kaksi vuotta)
- Olemme lähes aina kotosalla, jos emme ole koulussa (eli aikaa on)
- Emme matkusta hirveästi, paitsi aina lomilla käydään junalla vanhempiemme luona.
- Koirapuisto parin km päässä
- Metsäistä kerrostaloseutua, oma asuntomme 45neliötä. Ei ole mikään betoniviidakko todellakaan.
- Ei olla kiinnostuttu näyttelyistä, agility voisi ehkä kiinnostaa.
- Pieni/keskikokoinen rotu eli ei mitään saksanpaimenkoiria :D
- Mulla on kokemusta paimenkoirien kouluttamisesta, joten ei tarvitse olla kaikista helpoin koulutettava rotu
Rotuja, joita olemme miettineet: japaninpystykorva, welsh corgi pembroke, kleinspitz :)
Kommentit (41)
pinseri (eikä mikään kääpiö-versio) tosin voi olla liikaa vahtiviettiä kerrostaloon
Sellanen ominaisuuksiltaan ainakin, mikä ei ois kovin haukkuherkkä eikä vartioiva :)
Ite asun yksin/kissan kans rivarissa metsän laidalla ja amstaffia suunnittelin..sais harrastaa omatoimista jäljestystä ja mahdollisesti joskus tokon jälkeen toimia vapepassa (se vapaaehtoinen pelastuspartio), koirapuistot ei oo mua varten ja koira olis aika kompaktin kokonen kooltaan.
Vois kuvitella, että pembroke olis sopiva kertsiin kun on luonteenkuvausten mukaan aika "koko korttelin koira" ja seurakoiraks tituleeerattu agilitykaveri :) t.kissa85
Ei tuon kokoiseen kämppään mitään koiraa.
Ei tuon kokoiseen kämppään mitään koiraa.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:08"]
Ei tuon kokoiseen kämppään mitään koiraa.
[/quote]
Kyllä voi kerrostalokämppään ottaa koiran. Ulkoilutusta saisi runsaasti ja ei se kämpän koko vaikuta siihen, millainen elämä koiralle olisi tulossa. Jos on hyvät hoitajat, koira voi elää hyvän elämän kerrostalossa. Toisin kuin omakotitalossa, jossa olisi pihaa ja tilaa yllin kyllin, mutta hoitajat laiskoja ja ei-huolehtivaisia.
Ap.
"
Yhteenvetona voin todeta, että oli koirasi minkä rotuinen tahansa ja asuit missä tahansa – koti on vain paikka missä rauhoitutaan.
Koiran fyysiset tarpeet hoidetaan ulkona hihnan kanssa lenkkien muodossa, vapaana temmeltäessä omalla pihallasi tai koirapuistossa. Henkinen puoli hoidetaan kuntoon sitten kotona, missä koirallesi tarjotaan ajanvietettä ja ns. aivojumppaa."
Asuntonne on liian pieni aktiiviselle koiralle kuten esim. Kleinspitzille. Tuon kokoiseen asuntoon mahtuisi esim. chihu, mopsi tai ranskanbulldogg.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:13"][quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:08"]
Ei tuon kokoiseen kämppään mitään koiraa.
[/quote]
Kyllä voi kerrostalokämppään ottaa koiran. Ulkoilutusta saisi runsaasti ja ei se kämpän koko vaikuta siihen, millainen elämä koiralle olisi tulossa. Jos on hyvät hoitajat, koira voi elää hyvän elämän kerrostalossa. Toisin kuin omakotitalossa, jossa olisi pihaa ja tilaa yllin kyllin, mutta hoitajat laiskoja ja ei-huolehtivaisia.
Ap.
[/quote]
Ja sitten ihmetellään kun asunto on kokoajan sekaisin kun aktiivinen koira tahtoo vielä lenkkienkin jälkeen temmeltää. Usko hyvä ihminen että asuntosi nyt vaan ON liian pieni aktiiviselle koiralle! Ja vielä joku kleinspitz kerrostaloon? Ei hyvää päivää.
Mäyräkoira ehdottomasti! Ja karkeakarvainen niin tarkenee.
Kun mäykyn ostatte olette koukussa sen luonne on niin hieno. Varsinkin jos olet palvelijoitaan tottunut ja saat mäykyltä johtajuuden. Upeampaa koiraa ei ole!
Nim koukussa jo 30vuotta vaikka asunto on nyt kasvanut opiskelijaboxista lähes 200m exp2.
mäyräkoiraliiton pentuvälityksen sivuille Mars.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:13"][quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:08"]
Ei tuon kokoiseen kämppään mitään koiraa.
[/quote]
Kyllä voi kerrostalokämppään ottaa koiran. Ulkoilutusta saisi runsaasti ja ei se kämpän koko vaikuta siihen, millainen elämä koiralle olisi tulossa. Jos on hyvät hoitajat, koira voi elää hyvän elämän kerrostalossa. Toisin kuin omakotitalossa, jossa olisi pihaa ja tilaa yllin kyllin, mutta hoitajat laiskoja ja ei-huolehtivaisia.
Ap.
[/quote]
Toivottavasti kukaan ei ole niin tyhmä että myy sulle yhtään koiraa...
Sanoisin ihan suoraan, että tehkää nyt ne lapset eikä viiden vuoden päästä, ja miettikää sitten vieläkö haluatte koiraa. Ette todennäköisesti halua. Voitte tietenkin kuulua siihen pieneen vähemmistöön, joka jaksaa pitää koiransa vielä sittenkin, kun lapsia alkaa tulla, mutta todennäköisesti teillä on viiden vuoden päästä etsinnässä koiralle sijoituspaikka kun vauva syntyy. Tämä maa on täynnä isovanhempia, jotka hoksaavat tulleensa koiranomistajiksi, kun koira on siivottu lapsen syntymän jälkeen pois jaloista "pieneksi hetkeksi" mummolaan eikä sitä sitten halutakaan takaisin sotkemana ja hankaloittamaan elämää.
Tiedän ettei tämä ole se mielipide jonka halusit kuulla, mut jos useampi tekisi ne lapset kun haluaa jonkun pienen jota helliä, meillä olisi onnellisempia koiria ja onnellisempia ihmisiä.
Kleinspitzit haukkuu aika tavalla. Saako olla turkkirotu: mites villakoirat, cottonit tai havannalaiset?
Minusta 45 neliötä on pienelle koiralle ihan ok.
Suosittelisin cavalier kingcharlesinspanielia. Aivan ihana rotu, helppo kouluttaa ja ihmisrakas. Viihtyy sylikoirana, mutta tykkää myös lenkkeilystä. Turkkia ei tarvitse trimmata. Negatiivisena puolena rodussa esiintyvät sairaudet.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:52"]
Suosittelisin cavalier kingcharlesinspanielia. Aivan ihana rotu, helppo kouluttaa ja ihmisrakas. Viihtyy sylikoirana, mutta tykkää myös lenkkeilystä. Turkkia ei tarvitse trimmata. Negatiivisena puolena rodussa esiintyvät sairaudet.
[/quote]
cavalier on niin sairas rotu, ja terveen yksilön saaminen on melkoista hakuammuntaa, että en ottaisi riskiä. Kaverin cavalierilla on kammottavan näköisiä kipukohtauksia, että niiden katseleminen on rokottanut koko tuttavapiirin tehokkaasti rotua vastaan.
Mäyräkoirat ovat olleet pahimpia tapaamiani räksyttäjiä...
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:29"]
Sanoisin ihan suoraan, että tehkää nyt ne lapset eikä viiden vuoden päästä, ja miettikää sitten vieläkö haluatte koiraa. Ette todennäköisesti halua. Voitte tietenkin kuulua siihen pieneen vähemmistöön, joka jaksaa pitää koiransa vielä sittenkin, kun lapsia alkaa tulla, mutta todennäköisesti teillä on viiden vuoden päästä etsinnässä koiralle sijoituspaikka kun vauva syntyy. Tämä maa on täynnä isovanhempia, jotka hoksaavat tulleensa koiranomistajiksi, kun koira on siivottu lapsen syntymän jälkeen pois jaloista "pieneksi hetkeksi" mummolaan eikä sitä sitten halutakaan takaisin sotkemana ja hankaloittamaan elämää.
Tiedän ettei tämä ole se mielipide jonka halusit kuulla, mut jos useampi tekisi ne lapset kun haluaa jonkun pienen jota helliä, meillä olisi onnellisempia koiria ja onnellisempia ihmisiä.
[/quote]
Ei ehkä edes tehdä lapsia.. Ehkä sitten viiden vuoden päästä, kun opiskelut ovat valmiina ja sittenkin vain yksi lapsi.
Meillä kleini ja chihu. Kerrostaloon en ihan ekana kleiniä ottaisi, yksilöstä riippuen voi olla haukkuherkkä. Kleini myös kaipaa paljon aktiviteettejä.
ja lapsia ei ole tulossa ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen ellei maailman kirjat mene sekaisin!
ap