Väittäisin, että narsisteja ei olisi, jos ihmiset uskaltaisivat
ajatella ja toimia omilla aivoillaan.
Heikot eivät pärjää, he ovat sorrettuja ja uhreja.
Jospa narsisteja ei olekaan, vaan heikkoja, jotka eivät uskalla jaa pärjää?
Kommentit (18)
En usko. Olen itse vahva, ehyt ja onnellinen ja laitoin narsistille vastaan kuusi vuotta. Sitten luovutin.
Haha, tää oli hauska.
Narsistien mieli on mikä on. Sitä ei voi muuttaa.
itse olen huomannut, että narsistit, eivät pidä minusta, koska olen "äärimmäisen rationaalisen ratkaisukeskeinen". ja tosiaan tapaan työssäni ihan diagnosoituja narsisteja. En osaa yhtään "sympata" vaan tarjoan heti kuivia ratkaisuja, joissa myös syyllistän narsistia hänen omasta käytöksestään. En tee tätä tiedostaen, huomaan käytökseni aina jälkikäteen ( olen varmaan rasittava besserwisser:) )
Suvussani on yksi narsisti, joka ei suostu minulle puhumaan edes puhelimessa, kun sanon hänelle vastaan ja kerron auliisti myös muille, että sen miellyttävän ulkokuoren takaa löytyy paljon muuta. Osa suvusta on kusi sukassa ja miellyttää. Minä en. Osaa olla todella miellyttävä ulkoisesti, mutta kiukuttelee meille läheisille ja se on yhtä minäminäminä -juttua. Minä olen suvussa ainoa, joka sanoo, että nyt se ei ole sinä.
Minäkin olen ihan normaali tapaus, en mikään reppana ja viisi vuotta katsoin luonnehäiriöistä. Narsisti ehkä toimii vähän eri tavoin heikkoa ja vahvempaa kohtaan. Heikon kanssa ei tarvi ehkä olla niin aktiivinen kusipää kuin vahvempaaa nujerrettaessa. Tai sitten pompottaa heikkoa ihan vaan omaksi mielihyväkseen.
Väitä ihaknrauhassa. Sitten kun olet lukenut yhden psykankirjan tai tavannut yhden persoonallisuushäiriöisen ihmisen, voin minäkin kedkudtella kanssasi.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 07:51"]
Suvussani on yksi narsisti, joka ei suostu minulle puhumaan edes puhelimessa, kun sanon hänelle vastaan ja kerron auliisti myös muille, että sen miellyttävän ulkokuoren takaa löytyy paljon muuta. Osa suvusta on kusi sukassa ja miellyttää. Minä en. Osaa olla todella miellyttävä ulkoisesti, mutta kiukuttelee meille läheisille ja se on yhtä minäminäminä -juttua. Minä olen suvussa ainoa, joka sanoo, että nyt se ei ole sinä.
[/quote]
Itselläni samanlaisia kokemuksia. Kummasti vain löytyy lähipiiristä ja sukulaisista narsisitille aina uskollista yleisöä, jotka täysin kritiikittä seuraavat narsistin "teatterinäytöstä". Osa yleistöstä (kuten minä itse) häipyy katsomosta vuosien aikana, mutta aina sinne joku jää...
Narsistihan on itsekin oman toimintansa uhri (harvalle se narsismi mitään sisäistä onnea tuo, - päinvastoin), mutta nämä myötäilevät hyväkkäät vain pitävät ongelmaa yllä. Joskus mietin tekevätkö sitä ihan tällä tarkoituksella...
Et ole tavannut oikeaa narsistia. Toisaalta olen samaa mieltä aloittajan kanssa siinä, että narsisti tarvitsee aina se vastaparin, joka sallii narsismin. Minäkään en ole koskaan sellaista (tietääkseni) tavannut, mutta olen kuullut puhuttavan...
Narsismiin liittyy toisen itsetunnon perusteellinen murskaaminen, valehtelu ym. eli se tarvitsee toisen osapuolen, joka tekee narsistin alistumalla, hyväksymällä, uskomalla. Heillä on kuitenkin erinomainen taito valita sellaiset uhrit, jotka ovat näennäisesti vahvoja ja hyvässä asemassa, mutta henkisesti antavat helposti periksi.
Älkäämme aliarvioiko narsistin kaksinaamaisuutta, joka on tärkeä osa ongelmaa. Hän kun on "niin ihana", että ulkopuoliset eivät yleensä edes usko, mitä hän sitten toisaalta on. Se on se katsomo, jonka edessä kärsivä osapuoli pitää omaa kulissiaan. Siinä on vahvakin ihminen korviaan myöten k'sessa kun totuus alkaa valjeta, sillä ensin on esitetty sitä Harvinainen hieno ihminen-näytelmää.
Ei voi olla sorrettuja jos ei ole sortajia.
Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka on ja pysyy huolimatta siitä mitä ja keitä ympärillä on. Teoriasi pätee varmaan av-mammojen diagnoisoimiin exiin, joista suuri osaa tuntuu olevan "narsisteja".
Narsistit pitäisi saada ulkopuolelle kaikesta. parisuhteista, työelämästä, vanhemmuudesta. Miten se onnistuu kun he osaavat aluksi soluttautua niin hienosti joka paikkaan. Moni palkkaa töihin, menee naimisiin ja jopa tekee jälkeläisiä. ei ole mahdollisuutta päästä täysin eroon eikä varsinkaan helposti. Narsisti voi kostaa jopa tappaa.
Pitäisi vaan saada heille helpommin diagnoosi ja heidät pitäisi lähettää omaan yhteisöön jossa he eläisivät keskenään ja kiusaisivat toisiaan. Yhteiselo voisi olla?
olen joskus miettinyt että miten kaksi narsistia tulee toimeen keskenään?
me kaikki olemme janalla, jossa toisessa ääripäässä on narsisti ja toisessa uhri. Keskellä janaa in terve narsismi, jollainen meidän pitäisi olla.
Me kaikki olemme janalla vähän eri pisteessä. ja on veteen piirretty viiva, missä kohtaa menee diagnoosin raja. Kyllä av-mammojen eksät voivat olla naristisia, vaikka eivät siellä janan toisessa päässä olekaan.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 10:30"]
Narsistit pitäisi saada ulkopuolelle kaikesta. parisuhteista, työelämästä, vanhemmuudesta. Miten se onnistuu kun he osaavat aluksi soluttautua niin hienosti joka paikkaan. Moni palkkaa töihin, menee naimisiin ja jopa tekee jälkeläisiä. ei ole mahdollisuutta päästä täysin eroon eikä varsinkaan helposti. Narsisti voi kostaa jopa tappaa.
Pitäisi vaan saada heille helpommin diagnoosi ja heidät pitäisi lähettää omaan yhteisöön jossa he eläisivät keskenään ja kiusaisivat toisiaan. Yhteiselo voisi olla?
olen joskus miettinyt että miten kaksi narsistia tulee toimeen keskenään?
[/quote]
Hyvin, todennäköisesti. Kumpikin ymmärtää toisen kieroutuneet motiivit, eikä kumpikaan alistu uhriksi ihmissuhteessa.
Mä ajattelisin että 2 narsistia olis helposti sotajalalla keskenään. Kumpikin haluaa olla pomo. narsistihan vihaa sellaista henkilöä joka asettuu vastarintaan tai josta ei voi mitenkään hyötyä. Narsisti arvioi vastapuolen heti eli joko vastapuolesta on hyötyä ( vastapuoli nöyrtyy ja kumartaa ) tai vastapuolesta ei ole narsistille hyötyä ( vastapuoli ei kumarra kun narsisti haluaa ).
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 01:46"]
ajatella ja toimia omilla aivoillaan.
Heikot eivät pärjää, he ovat sorrettuja ja uhreja.
Jospa narsisteja ei olekaan, vaan heikkoja, jotka eivät uskalla jaa pärjää?
[/quote]
Hyvin pitkälle tilanne on tämä. Uhri tarvitsee narsistin tai parikin ympärilleen, jotta voi syyttää absoluuttista pahaa, jollei ei vaan voi mitään. Näin ei tarvitse ottaa vastuuta omasta elämästään. Kätevää!
Katsokaapa There will be blood- elokuva, jos narsismi kiinnostaa. Siinähän ottaa yhteen kaksi narsistia. Toinen on sosiaalisesti kömpelo (öljypohatta), toinen puolestaan sosiaalisesti karismaattinen, sujuva (saarnaaja). Kuka panee ja ketä ja minkälaiset ihmiset niitä häviäjiä sitten oikeastaan on. Hieno leffa kaikin puolin, koska se pistää miettimään pitkäksi aikaa syntyjä syviä.
Ja tietty samalla voi ihailla tämän hetken parasta elokuvanäyttelijää, Daniel Day-Lewisia. Siitä ei osaaminen parane. Kaikki mahdolliset pokaalit taisi saada ja tällä kertaa ihan aiheesta. Taitaa vain DDL:llä nämä isot roolit viedä aikansa toipua ja viinalla kuuluu itseään lääkitsevän, jos pahoja kieliä uskotaan, no rankka työ vaatii rankat huvit. Ja Paul Dano on myös hemmetin hyvä.
Että naps vaan kaikki heikot sorretut voisivat muuttua persoonaltaan toisenlaisiksi kun vaan niin haluaisivat ja kaikki ongelmat poistuisivat?